Tällä reissulla sairastaminen keskitettiin Madridiin. Minulla meni ensin vatsa sekaisin niin, etten päässyt katsomaan Gay Priden korkokenkäjuoksukilpailua. Tämä oli kuitenkin ihan kevyt vatsatauti minulla tällä kertaa, ei lähtenyt kaikki nesteet kropasta ja oli vain melko paha ja voimaton olo yhden illan ajan. 

Seuraavana aamuna mentiin ensin soutelemaan rannalle ja sitten Santiago Bernabeun stadionille Real Madridin maailmaan iltapäivällä. Olin juuri katsellut Cristiano Ronaldon pukukaappia ja vessaa ja suihkuja, joissa Luis Figo on huljutellut hikistä vartaloaan :-p, kun iski kova ylävatsakipu. Kipu koveni parissa minuutissa niin, että alkoi heikottaa ja kylmä hiki valui ohimoilta ja piti ihan hetken aikaa ottaa lukua S.Bernabeun stadionilla heti Real Madrinin oman pukuhuoneen ovesta ulos päästyäni. Harva voi sanoa samaa! Muistoksi itsestäni jätin ison märän tuskanhien läikän siihen, missä olin maannut.

Olo helpotti hetken päästä ja kipitimme meidän oppaan perään pressitilan läpi. Olin vielä hieman heikossa hapessa, kun kipu alkoi uudestaan stadionin ulkopuolella ja lepuutin hetken stadionin portailla. "Olipa kivaa!" totesin Maijulle. Suosittelen muillekin stadikkakeikkaa. Sitten ajeltiin metrolla hotellille, jossa tuli vielä kolmas kipukohtaus ja sitten se loppui. Tajusin, että minulla ei ole ollut tällaisia kipukohtauksia kertaakaan sappikivileikkauksen jälkeen eli yli vuoteen, sitä ennen oli useinkin. Ihme juttu.

Sitten kun minä olin kunnossa, oli Maijun vuoro. Mentiin illalla katsomaan Mr Gay Priden valintaa läheiselle Solin aukiolle. Ohjelma oli myöhässä aikataulusta, oli turkaisen kuuma - Madrid on Euroopan kuumin paikka tällä hetkellä - ja Maijulla alkoi olla paha olo. Mentiin nauttimaan Starbucksin jäähdytyksestä, mutta Maiju alkoi näyttää entistä kalpeammalta eikä halunnut syödä yhtään mitään. Siis Maiju!

Pridejuhlinta sai jäädä ja uusi päämäärä oli päästä hotellille. Osa teistä oli suljettu ja kaikkialla oli poliisipartioita ja poliisiautot oli ympäröity mellakka-aidoin Priden takia. Maiju lähti kalpeana kulkemaan lyhintä vapainta reittiä hotellille päin, hidasta vaivalloista taaperrusta. Minä katselin kauppojen ikkunoita ja juhlaväkeä. Saatiin vielä otettua Maijusta pridekuva että voitiin hyvillä mielin todeta, että on käyty juhlissa.

Siinä kävi sitten niin, että minä jäin ostamaan postikortit sillä välin kun Maiju taapersi hotellimme edessä olevalle Santa Cruzin aukiolle, jonka pitkällä sivulla on jokin Espanjan ulkoministeriön rakennus ja jatkuva poliisipartiointi ympäri vuorokauden. Kun tulin aukiolle, en nähnyt Maijua missään. Hotellimme ulko-ovi heilahti kiinni ja ihmettelin, oliko Maiju tehnyt moisen spurtin ovelle, kun kuulin huudot: Majka! Täällä! Nyt on kiire!

En ensin tajunnut, mistä huuto tuli, kunnes kuului uusi TÄÄLLÄ ja näin Maijun asettuneen taktisesti täydelliseen ulko-oksennuspaikkaan ja -asentoon isojen viemäriritilöiden päälle aukiolla. Kohta lentää laatta, se sanoi ja antoi minulle käsilaukkunsa. Ja sitten lensi! Harva voi sanoa ryynänneensä Espanjan ulkoministeriön eteen aivan poliisiauton ja poliisien moottoripyörien väliin. Ja kaikki meni siististi sinne viemärikaivoon eikä yhtään pitkin katuja. 

Minä olen nähnyt telkkarista, että kun naispuolinen ystävä oksentaa, toisen on kohteliasta pitää sen hiuksista kiinni ettei ne mene ihan laattaan. Velvollisuudentuntoisena katsoin tosi läheltä ja helpotuksekseni Maijun hiukset on sen verran lyhyet, ettei toimenpiteeseen tarvinnut ryhtyä. Jaoin vain tuskan pitämällä kädestä kiinni. Joku ukko siinä kävi ihmettelemässä kun Maiju heitti vielä toiset ryynit siihen ekojen perään, mutta muuten kaikki sujui lähes huomaamatta.

"Kato miten siististi, yhtään ei mennyt oksennusta jaloille" totesi Maiju ja olon helpotettua akuutisti suorastaan kirmasi aukion kulmalle ja hotelliimme, portaat ekaan kerrokseen, ovi vauhdilla auki, mekko pois ja hyppy suoraan suihkuun. "Nyt on paljon parempi olo."

Jossain vaiheessa yötä kylppäristä kuului vielä jotain rääkimistä mutta tauti lähti sen jälkeen onneksi helpottamaan. Taisi olla sama vatsatauti meillä, ensin minulla ja sitten vuorokautta myöhemmin Maijulla. Aamulla oli varhainen ylösnousu ja pikku hiljaa päivän mittaan ruoka on taas maistunut ja pysynyt sisällä. Tiukkaa paikkaa varten Maijulla oli oksennuspussi mukana käsilaukussa. 

Tänään yövymme Tukholman pienimmässä hotellihuoneessa. Room with no window, ne sanoi. Joku pieni pimeä koppi, Maiju sanoi. Pienin näkemäni, minä sanon.

image.jpg

Cristiano Ronaldon pukukaappi, jonka näkemisen jälkeen lähti jalat alta. :-D

image.jpg

Yllä Maijun Pridekuva. Viiden minuutin kuluttua laatta lensi kaaressa.

image.jpg

aamulla jo hymyilytti!

image.jpg

Tukholman pienin hotellihuone seinästä seinään. Meikkauspeili on sijoitettu erikoisesti vessanpöntön taakse. Pöntöllä istuessa on lavuaari sylissä. Nojatuolin me sijoitimme suosiolla suihkuun, sillä muuten ei mahtunut avaamaan matkalaukkua lattialla.

Täällä on koko kaupunki buukattu täyteen - täällä on meidän lisäksi tänä viikonloppuna myös Rihanna, Coldplay ja joku juoksukilpailu.

image.jpg