Tuossa "meidän" (sukulaisten ja naapurien) omassa metsässä on todettu kuusenkaarnakuoriaisia. Ne haperoittaa kuusipuun lopulta niin, että se ei enää täytä puutavaralle laadittuja vaatimuksia eikä siitä voida tehdä lautaa yms hyödynnettävää puutavaraa. Menee koko metsä maanomistajilta hukkaan siis.

Kuusenkaarnakuoriaista on todettu jo muutamin paikoin pitkin Suomea ja sen leviämisen estämiseksi ja tuhoamiseksi on toimittava radikaalisti - koko alueelta kaadetaan kaikki kuusipuut, kunnes saadaan riittävän suuri "suoja-alue" saastuneiden puiden ja saastumattoman alueen väliin, siis sellainen iso kuuseton aukea alue.

Kuusenkaatohommat alkoivat pari viikkoa sitten vanhempieni kesätalon vierestä. Kyllä muuten maisemat muuttuu, kun aiemmin todella tiheäkasvuinen ja silmin läpitunkematon metsä harvenee hurjasti!

photo blog2647_zpsdatj5w42.jpg


Tänä talvena on vuoroin satanut vettä ja lunta. Lumitöihin on turha hirveästi panostaa, kun viikon päästä tulee vesisade ja kaikki sulaa kuitenkin pois. Välillä on satanut niin paljon sulaa vettä yhtä soittoa, että joki tulvii pelloille kuten se yleensä tekee keväällä, kun lumet sulaa pelloilta ja metsästä ja valuu alas jokeen.

Ihanista kävelyistä lumisilla pelloilla koirien kanssa ja tarvittaessa lumikengillä ei ole tarvinnut juuri haaveilla.

photo blog2649_zps2tz1jgtp.jpg


Oli kuulkaas oikein radiossa varoitettu tuosta alimmasta kohdasta meidän kylillä, missä tie suljettiin varmaan juuri sen jälkeen kun ajoin siitä. Kyllähän se näytti siltä, että siinä on vettä aika paljonkin, mutta luotin siihen, että koska tietä ei vielä ole suljettu, niin kyllä siitä vielä pääsee ajamaan.

No just ja just pääsi - hetken aikaa tuntui jo siltä, että auto melkein kelluu ja sitten uppoaa ja renkaat ei ota pohjaan kiinni ja tähän nyt jäätiin, muuta pääsin kuin pääsinkin läpi. Paria minuuttia myöhemmin radiossa ilmoitettiin, että tie on tästä kohtaa suljettu ja kiertotie otettu käyttöön. Tämäkin kuuluu ihan normaaliin meillä keväisin, mutta ei helmikuussa.

photo blog2650_zpslxydngdf.jpg

photo blog2651_zpsopalpabm.jpg

 


 

Kun lunta taas tuli, näkyy metsän harveneminen vielä paremmin. Yhtenä-kahtena päivänä viikossa puita kaadetaan aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan ja sitten toisina päivinä runkoja korjataan pois. Ne on koottu lähipellon laitaan, josta tukkirekka hakee niitä välillä pois.

photo blog2598_zpss5r7zzgp.jpg photo blog2602_zpsv4yih0of.jpg

photo blog2604_zps8noeduue.jpg

photo blog2605_zpsakipalyb.jpg


Tuo valkoinen pieni kosla on seissyt pihassa jo ties kuinka kauan. Onneksi siitä pääsee eroon ilmaiseksi netin kautta. Täyttää kaavakkeen ja viikon sisään tulee soitto: Voidaanko hakea tänään, luuletko, että automme pääsisi tänään mäkeä ylös vai onko siellä liian jäistä?
Heippa, sinne meni! Ja romutodistus kolahti sähköpostiin saman tien.

photo blog2600_zpsfbsramly.jpg photo blog2850_zpsii084gqt.jpg


Jotain muutakin on kolahtanut. Peukalo kiertyi ja vääntyi ja otti itseensä. Sama peukalo, jossa oli kipsi kädessä 7 viikon ajan 3 vuotta sitten, samanlainen kova kipu mutta eri kohdassa, nyt ylemmässä nivelessä. Ja samalla tavalla tämä kova kipu ei ekan viikon aikana helpottanut lainkaan. Viimeksi 8 eri lääkärin piti sitä katsoa, ennen kuin löytyi tyyppi, joka tiesi missä vika on ja miten se korjataan.

Nytkin kituuttelin siis sen viikon verran ajatellen, että kyllä se paranee, mutta ei. Heräilin yöllä kun käteen sattui ja oikeakätisenä sen käden peukalo kipeänä on tosi hankala toimia. En oikein keksinyt miten olisin sen teipannut ettei olisi sattunut, viimeksi teippasin keskelle kämmentä ja puristin sormet nyrkkiin sen ympärille, mutta nyt se ei tuntunut niin hyvältä.

Kun kipu jäyti kädessä monta päivää alkoi mennä hermo. Olin menossa treenaamaan personal trainerin kanssa ja laitoin ennalta viestin, että se peukalo pitää nyt joko fiksata tai amputoida, Pt Pete kun onnekseni sattuu olemaan teippimiehiä. Ja kyllä se taas asiansa osasi, koska ekaa kertaa viikkoon käteen ei enää sattunut kun sen sai tuettua asentoon teipillä.

Kun viimeksi oikean diagnoosin saaminen oli niin vaikeaa, päätin nyt mennä suoraan erikoislääkärille. Pt Pete suositteli käsikirurgia, mutta vapaita aikoja ei ollut missään lähialueilla ainakaan viikkoon. Päädyin toiseksi parhaimpaan vaihtoehtoon eli traumatologiaan ja urheiluvammoihin erikoistuneeseen ortopediin. Se tunnusteli ja väänteli ja minä näin tähtiä ja kiroilin. Jokin pehmytosa on rikki, niin kuin viimeksikin, mutta eri nivelessä. Nivelsiteet on kaikki ok. Pt Peten teippaus oli niin pätevä, että se sai jäädä käteen ja vastaavanlaista tulisi käyttää nyt 3-4 viikon ajan, niin käsi pääsee paranemaan.
Ja Pt Pete SAA opettaa minulle teippaamisen JOS hän on fysioterapeutti (on kyllä). :-D (lääkäreillä on isot epäluulot personal trainereita vastaan, mutta sitten kun selviää, että minun pt on myös fyssari niin asia on ok - olen huomannut tämän aiemminkin - silloin on jo täysi luotto että hän osaa asiansa)

- Koskas tämä on laitettu? ortopedi kysyi ja pyöritteli ja katseli teippiä, jossa oli jo vuorokauden menyy selvästi näkyvissä.
- Eilen, vastasin ja ortopedin silmät pyörähti ja se mutisi jotain että niin, kyllähän ne helposti likaantuu.

Loppuun se vielä kommentoi huvittuneen oloisena, että eikös se parkour ole kaksikymppisten laji...?

photo blog2822_zpsaplru6xm.jpg