Aamupalat & kahvit

Espanjassa aamupala ei automaattisesti sisälly hotellihuoneen hintaan. Hotelliaamiaisen hinta vaihteli 7-11 euron välillä paikasta riippuen. Santiago de Compostelassa otettiin hotelliaamiainen yhtenä aamuna, kun oli aikainen lähtö Galician kierrokselle ja bussi lähti hotellin läheltä emmekä halunneet lähteä vielä aikaisemmin etsimään auki olevaa baaria.

Jos huoneen hintaan ei sisältynyt aamiainen, se löytyi liikkeelle lähdettyämme jostain lähibaarista. Paikkoja oli paljon ja ne aukesivat klo 8-9 aikoihin, lounaspaikat klo 10 aikoihin arkena. Kaikissa Portugalin ja Espanjan baareissa on hyvä valikoima erilaisia erikoiskahveja, jotka ovat siis ihan normaaleja kahveja näissä maissa, eivät ERIKOISkahveja. Yhden kahvin hinta oli 0,5-2 € riippuen paikasta. Ihana kahvilakulttuuri! :-) Minä kun en vieläkään pysty juomaan tavallista suomalaista suodatinkahvia. Se vaan on niin kitkerän ja pahan makuista eikä auta maito tai sokeri siihen.

IMG_1635.jpg
Reissun eka aamiainen oli elämämme ensimmäiset Whopper-ateriat klo 5.10 Madridin lentokentällä jossa yövyimme :-D ja sen jälkeen piti tietenkin nauttia jälkiruoka-aamiainen Lissabonin lentokentällä aamuyhdeksän aikaan. Cappuccino, Café latte (ei kun Café con leche espanjalaisittain) ja bolla joka oli kuin ilmava ja kevyttaikinainen munkki jonka sisällä oli valtavasti paksua vaniljakiisseliä. NIIN hyvää tuo bolla!
Bolla oli joku portugalilaisten oma juttu ja sitä oli tarjolla joka paikassa. Jopa Porton uimarannalla kulki mies ja huuteli BOLLAa ja myi kylmälaukusta näitä herkkuja rantalomalaisille.

Toinen tyypillinen portugalilainen makea herkku oli sellainen pieni matala kuppimainen piirakkataikinavuoka jossa oli vaniljakiisseliä sisällä. Ihan syötävän hyviä. :-P

IMG_1641.jpg
Cascaísin rannalla aamiainen näytti tältä. Kaksi suolaista ja kaksi makeaa nyyttiä ja kaikki laitettu puoliksi. Lisäksi cafe con leche. 

Nesteitä tuli juotua paljon. Minun ainakin, mutta epäilen, että Maiju ei juonut ihan riittävästi kun oireili vähän auringonpistosmaisesti parina päivänä iltaa kohti. Esim. ruokaillessa tilasimme usein molemmille omat vesipullot ja minun oli juotu loppuun jo puolivälissä syömistä ja lopuksi join vielä puolet tai kolmanneksen Maijun pullosta kun hän ei juonut enempää.
Minä ostin monta kertaa päivässä kylmän tölkin jääteetä ja avattuani sen huitaisin aina sen kerralla kitusiini, koska se on hyvää ja koska en mitenkään saisi vedettyä vettä samalla tavalla. Sen lisäksi laukussa kulki jatkuvasti mukana vesipullo ja yleensä myös jotain virvoitusjuomaa tai mehua pullollinen. Yritin juoda 50-50 vettä ja jotain muuta. Nesteytys onnistui omalta kohdaltani tosi hyvin, ei tullut kertaakaan nestevajauspäänsärkyä ja tuli käytyä vessassakin päivän mittaan. Ainostaan Madridissa luulin, että +38 C teki tepposet mutta kyseessä olikin vatsatauti.

Joka paikassa oli myytävänä kylmiä vesipulloja ja tölkkejä erilaisia juomia ja hinnat ei päätä huimanneet.

IMG_2083porto.jpg
Biitsillä juoma säilyi hetken aikaa viileänä kun sen piilotti hiekkaan.

IMG_2873.jpg

Lentokentillä ja isoissa kaupungeissa oli Starbucks ja sieltä sai myös napattua mukaan hyviä kylmiä juttuja ja kahvijuomia. Maijusta tuli Starbucksissa aina majoneesi, minusta milloin mitäkin. Portugalissa oli myynnissä myös Cafe Zeroa, johon tutustuimme Sisilian reissulla. Cafe Zerot on erilaisia jääkahvijuomia, on mocchazinoa, cappuccinoa ja espressoa ainakin; niitä myydään omista pakastekaapeistaan baareissa ja kioskeissa. Ne on parhaimmillaan juotavissa paksuilla pilleillä ja tosi virkistäviä. Harmillisesti Espanjan puolelta niitä ei enää saanut vaikka monissa kioskeissa oli kuitenkin Cafe Zero -pöydät ja mainoskyltit.

IMG_2635.jpg


Churrot

Churrot on taikinapötköjä jotka on paistettu öljyssä niin, että ne on pehmeitä sisältä ja rapeita päältä. Niiden päälle ripotellaan sokeria ja aidossa churreriassa ne tarjoillaan lämpiminä vastatehtyinä sellaisenaan vaikka kahvin tai vastapuristetun appelsiinimehun kera. Yksi annos churroja on 1-5 churroa per henkilö. Lapset saattavat mennä Churreriaan 10-20 sentin kolikko kädessään ja ostaa yhden churron mukaansa.

Portugalissa churroja ei tullut vastaan mutta siirryttyämme Espanjan puolelle löysimme ensimmäisen Churrerian eli churrobaarin heti Santiago de Compostelan vanhan kaupungin kulmilta Camino de Compostelan varrelta. Annos churroja maksoi 1,50 euroa ja siinä oli muistaakseni 5 churroa.

IMG_2358.jpg
Churrerian keittiöstä on ikkuna-aukko baarin puolelle. Churroja valmistui kysynnän mukaan niin, että ne olivat aina vielä lämpimiä tarjoiltaessa. Moni paikallinen kävi täällä aamukahvilla ja otti sen seuraksi churron tai kaksi ja dippasi niitä kahviin. Churroja myytiin paljon myös mukaan.

IMG_2359.jpg
Kaksi annosta churroja ja ananasmehut aamupalaksi Santiango de Compostelan parhaassa Churreriassa. :-)

Espanjan Galician kierroksella päädyimme aamukahville pieneen rantakylään nimeltään Muros. Menimme baariin ja kysyin, onko tarjolla churroja. Ei ollut. Ilmeemme olivat pettyneitä ja meidät osoitettiin naapuribaariin, jossa churroja varmuudella olisi. Mutta ei ollut sielläkään! Olimme vieläkin pettyneempiä, mutta tämän baarin työntekijä oli neuvokas ja kielitaitoinen musta mies, joka ilmoitti, että me voimme rauhassa istua alas, hän järjestää asian. 
Tilasimme cappuccinot ja musta mies huikkasi sisälle baariin että lähtee leipomoon ostamaan churroja asiakkaalle, tulee takaisin viidessä minuutissa ja hilpaisi juosten matkaan. Tämä jos mikä oli palvelua! Reilun viiden minuutin päästä meille tuotiin lautasellinen vastatehtyjä tuoreita churroja pöytään. Annettiin hyvät tipit hepulle.

IMG_2421galicia.jpgIMG_2422.jpg
Murosin churrot maistui nekin mainioilta ihan sellaisinaan.

Madridissa churrot kuuluivat lähes kaikkien baarien ja kahviloitten listoille. Siellä churrot tarjoiltiin paksun vahvan suklaakastikkeen/juoman kanssa. Se on kaukana meidän kaakaosta joka on ohutta juoksevaa laimeaa litkua siihen verrattuna. Suklaa kuitenkin tarjoiltiin kaakaon tapaan kupista eli se oli tarkoitettu myös juotavaksi, ei vain churrojen dippaamiseen. Aamiainen baarissa saattoi sisältää churrot, suklaajuoman ja vastapuristetun appelsiinimehun kuten alla yhdellä Madridin isoista aukioista Plaza de Mayorilla.

IMG_2616madrid.jpg
Minä join vain kahvin ja söin churrot; sekä vastapuristettu appelsiinimehu että hyvin voimakasta kaakaojauhetta sisältävät juomat ja leivonnaiset laukaisevat minulla migreenin. Maiju hoiti sitten ne minun puolesta.


Jälkkärit

Yleisimmät tarjolla olevat jälkiruoat reissussa olivat juustokakkua, jotain torttua, jäätelöä, lettuja ja vohveleita.

IMG_1710.jpgIMG_1994.jpgIMG_2205sdc.jpg
Santiago de Compostelassa oli oma baakkelsinsa nimeltään Tarta de Santiago, se oli mantelitorttua. Näkyy Maijun lautasella kuvassa.


Ateriat

Reissussa söimme yleensä kevyemmän lounaan ja illalla kunnon päivällisen ja sitten välipaloja välissä. Jälkiruoka-aamiaista toki unohtamatta. Yleensä safkat oli jotakin paikallista apetta, aina ei tiennyt mitä tilasi kun etenkin pikkukylissä meni paljolti arvaukseksi mitä mikäkin menussa oli ja englanninkielen taitoa ei paikallisilla juurikaan ollut. Minä yritin pärjätä alkeellisella espanjallani myös Portugalin puolella, mikä toki edesauttoi asioita hieman.

Monin paikoin tuoreet merenantimet oli esillä tiskillä ja siitä sai osoittaa, että tuon minä haluan syödä ja se sitten heitettiin kadunvarressa olevaan grilliin. Portossa etenkin iltaa kohden grillit alkoivat savuta jalkakäytävillä ravintoloiden edessä.

IMG_1672.jpg
Maijun alkuruoka oli jotain lieroja.

IMG_1674.jpg
Tätä annosta Maiju muisteli kaihoisasta myöhemmin reissun aikana ja piti sitä melkeinpä koko reissun parhaana. Jättiläiskatkarapuja, ilmakuivattua kinkkua, verkkomelonia ja tuoretta ananasta salaattipedillä.

IMG_1675.jpg
Tämä on minun tyypillinen ateriani merenrantamaissa: päivän kala tuoreilla kasviksilla, hintaa yleensä kympin hujakoilla.

Portossa menimme illalla syömään paikkaan, jonka edessä savusi grilli ja katu täyttyi hyvistä tuoksuista sen myötä. Täältä löytyi Maijun uusi suosikkiherkku percebas, jotka oli täällä pitkiä ja maukkaita ja kohtuuhintaisia; Madridissa ne olivat tosi kalliita ja huomattavan lyhyitä, eli syömistä ei ollut paljon.

Katselimme ravintolan tiskillä mitä ottaisimme, valitsimme omamme ja ne meille sitten valmistettiin.

IMG_2168.jpg
Percebas. Lierot elävät syvällä meressä kiviin kiinnittyneinä ja niiden pyydystäminen on vaarallista voimakkaiden rantavirtausten vuoksi, mikä nostaa niiden hinnan korkeaksi.

IMG_2172.jpg
Yllä perceba kuoressaan ja alla kuori vedettynä päältä pois, kuoren alla oleva matonen imaistaan irti ja syödään.

IMG_2169.jpg

IMG_2170.jpg

Minä valitsin yltä itselleni kalan ja Maiju alta itselleen köntsän mustekalaa.

IMG_2171.jpg

IMG_2177.jpg

Ateria tarjoiltiin meille kuin hienommillekin vieraille: kaikki tuotiin tarjoiluastioissa pöytäämme, ja niistä sitten nosteltiin meille lautasille sopivat annokset, kalasta eroteltiin ruodot pois jne ja hyvät palat nosteltiin tyylikkäästi lautaselleni. Oli niinku palvelua!

IMG_2176.jpg

Kun mentiin kauemmas merenrannasta, yleistyi vesialtaat ravintoloissa. Niillä taataan merenelävien tuoreus ja niistä saa asiakkaat sitten valita, mitä haluavat syödä. Portossa näitä emme nähneet koska saalis tuli suoraan Porton rantavesistä joka aamu, mutta Madridissa altaat olivat yleisiä ravintoloissa.

IMG_1999lisboavika.jpgIMG_1998.jpg

IMG_2518.jpg
Galician kierroksella Maiju tilasi lautasellisen merenherkkuja. Ja söi kaiken myös!

IMG_2521galicia.jpg
Minä tilasin jotain uunikalaa perunoiden ja parsan kanssa. Tästä se tauti kai tuli, kala oli sisältä ihan raakaa ja jätin pääosin syömättä. Enkä maksanut siitä myöskään.

Söimme usein myös hyviä salaatteja, joskin nimitys "salaatti" ei tarkoita näissä maissa kasvia "salaatti" vaan se voi olla esimerkiksi tomaattiviipaleita ja mozzarellaa öljyllä maustettuna. Joskus vihreä materiaali annoksessa oli pelkästään rucolaa. Mukana oli usein myös pähkinöitä ja loraus hunajaa.

IMG_1709lisboa.jpg

IMG_2292.jpg
Grillattuja kasviksia Madridissa. Päällä viinietikkaa. Hyvää oli!