Madrid, lentokenttä. Lento Tukholmasta Madridiin tuli niin myöhään, että yritettiin nukkua muutama tunti yöllä kentällä ja jatkettiin aamun ekalla lennolla Lissaboniin. Madridin lentokentällä syötiin aamuviideltä Whopper-ateriat - kun ei mikään muu ruokapaikka ollut auki!
Lissabonin lentokenttä, aamiainen nro 2, klo 8 aamulla.
Parede, majapaikkamme lähellä rantaa.
Saavuimme hostelliimme aamuyhdeksän jälkeen. Maiju soitti kelloa portilla. Odottelimme. Soitettiin uudestaan kelloa.
- öggrh krhm
- Peter? Maiju huuteli aidan yli. - Peter are you there?
Minä näin talon seinän vieressä alastoman miehen jolla oli vain pyyhe kädessä.
- örrrghh urgh krhm. Good morning.…
- Peter? Hello, good morning, it's us from Finland!
Nuori mies vetää housut jalkaan ja paitaa ylleen ja tulee hyvin hitaasti portille kröhien.
- Hello, are you Peter? Maiju kysyy.
- No no noooou.... No.... no.
- You are not Peter, our host? Maiju ihmettelee.
Mies hinkkaa silmiään kaksin käsin, suuren tuskan vallassa.. - No....no, not yet... (hinkkaa silmiään kaksin käsin) ... Yes. Now I am, hän sanoo ja tirkistelee meitä. - Come in.
- I have lenses... mies mutisee ja räpyttelee silmiään auki epätoivoisena.
- You should have your eyes fixed! sanoin minä samaan aikaan kuin Maiju neuvoi: - You must go to eye operation!
Tuskan hiki valuu miehen otsalta kun hän sulkee housujen nappia ja ohjaa meitä talon taakse. Kaikki selittyy yhdellä lauseella: - There was the game yesterday. (huokailua, ei mene hyvin nyt Portugalilla)
On ongelma, on vain yksi kahden hengen huone valmiina, kaksi kolmen hengen huonetta on siivoamatta, koska miehen äidillä on selkeä kipeänä. Näin kipeänä, mies selittää ja ontuu pahasti selkä kumarassa. Otamme kahden hengen huoneen, koska olimme varanneetkin kahden hengen huoneen.
Mies pelkää, että meillä on ongelma nukkua parisängyssä ja soittaa ihan äidilleenkin tätä asiaa kysyäkseen.
- There is no problem, Maiju vakuuttaa.
- Yes. We all go naked in the sauna together in Finland so it is not a problem, minä vakuutan. Mies tuijottaa täysin ymmällään meitä.
- Is there breakfast here? Any coffee? Maiju kysyy. Hintaan taisi kuulua aamiainen.
- No breakfast. My mother, she has back ache, like this (esittää taas kovaa issiaskipua), so no, no breakfast. But there is a coffee machine.
Bikinit päälle ja biitsille! Rantaan on noin sadan metrin matka. Laskuveden aikaan ranta on mielenkiintoisen näköinen vihertävä laakea alue.
Puolikymmen aikaan aamulla ilma oli pilvinen ja utuinen, eikä horisonttia erottanut. Paikalliset oli rannalla kävelemässä ja ulkoiluttamassa koiriaan.
Löhöttiin aurinkotuoleissa iltapäivälle asti, kunnes tuli pakottava tarve heittää talviturkki. Mutta ai niin - oltiinkin Atlantilla eikä lämpimän Välimeren äärellä. Vesi oli ky-ly-mää!
Estoril, käveltiin biitsiä pitkin Cascaísiin.
Myöhemmin iltapäivällä reippailtiin Estorilin rantabulevardia Cascaísin pikkukaupunkiin muutaman kilometrin matka. Rantaravintoloissa oli tarjolla kaikenlaista tuoretta herkkua. Maiju lankesi rapumeloniannokseen ja minä sain grillattua meribassia salaatilla.
Cascaís, rantaa ja keskustaa
Cascaís oli todella viehättävä kiireetön pikkukaupunki kujineen ja kauniine rakennuksineen.
Maassa oli hienoja laattakuvioita, mutta mutta... jotain rajaa...?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.