Niinhän siinä kävi, että Möllin jalka murtui siinä elokuun alussa sattuneessa tapaturmassa, jossa se hepulissa hyppäsi sängyltä alas liukkaalle lattialle päistikkaa niin että pamahti. Kuvista ei ensimmäinen lääkäri löytänyt mitään muuta kuin panosteiitin ja ortopedi, jolle kuvia näytettiin oli samaa mieltä. Mutta kun koiraa katsoen vika selvästi oli vasemmassa polvessa tuntui se vähän oudolta, että olisi kyseessä kummankin takajalan reisiluun panosteiitti. 

Kävin Helsingin yliopistolla kuvauttamassa kahden PON-koiran selät elokuun puolivälissä ja näytin Möllin kuvat siellä eräälle asiantuntijalle. Hän katsoi kuvia todella pitkään ja kyseli myös Merlinin oireista ja löysi lopulta vasemman takajalan sääriluusta polven alapuolelta kasvuruston murtuman. Tämä tapahtui juuri päivää ennen kuin lähdin MM-kisamatkalle ja tuntui todella ikävältä jättää Merlin hoitopaikkaan murtuneen jalkansa kanssa. Hoito oli kuitenkin vain lepoa ja tulehduskipulääkettä joten enpä olisi mitään kuitenkaan voinut tilanteelle tehdä.

Heti reissusta palattuani käytiin seurantaröntgenissä lausunnolla "tilanne ei ole pahentunut". Viime torstaina kävimme sitten uudestaan röntgenissä ja lääkärin mielestä kaikki liikuntarajoitukset voi nyt unohtaa, tulehduskipulääkkeen lopettaa ja alkaa elää normaalia elämää.
No tätä onkin odotettu, kun Mölli on kesäkuun puolivälistä asti ollut rajoitetulla liikunnalla ja viime viikon ihan hihnalenkityksellä! Vähän epäuskoinen kuitenkin olen vielä, olisiko kaikki nyt todella kunnossa... Koira ei kuitenkaan käytä jalkaa vielä ihan täysin normaalisti ja ravaa vielä ajoittain vinossa. Odottelen vielä toista mielipidettä ennen kuin uskon oikeasti. :-D

Mölliltähän hajosi etuhampaat (maitohampaat) yläleuasta samassa rytäkässä kuin tuo polvi ja nyt kun se rauhoitettiin kuvauksia varten, kaiveltiin vielä samalla kertaa viimeiset hampaanpalaset ikenistä ulos ja röntgattiin yläleuka että nähtiin, että sieltä on kaikki maitohampaitten kappaleet nyt tulleet pois. Hampaat on vaihtuneet muuten hyvin mutta alakulmurit on vielä maitohampaita eikä uusista ole merkkejä. Yläkulmurit tuli vähän eteen ilmeisesti siksi, että niitten takana on ollut pentukulmurien jämät sirpaleina ikenissä. Toivotaan, että purenta säilyisi yhä hyvänä kun alakulmuritkin vaihtuu.

Hammasröntgenissä sattui hassu juttu. Merlin oli vielä nukutettuna mutta alkoi jo vähän heräillä kun nukutus oli kestänyt jo aika kauan. Siltä oli kaivettu se maitokulmurin pala jo pois ja se oli aseteltu hammasröntgeniä varten sopivaan asentoon. Hoitaja laittoi rtg-filmin ja harsolapun Mölli suuhun ja kasvot oikein lähellä Möllin naamaa sanoi lempeästi: Ethän sitten pure mun filmiä rikki, ethän?
Ja ihan selvästi Mölli heräsi tähän lepertelyyn, sillä se avasi silmät, katsoi hoitajaa ja häntä vippasi kovasti hetken aikaa, sitten silmät meni kiinni ja se oli taas unten mailla. Eikä purrut filmiä rikki :-D

Voi sitä nautintoa eilen Merlin pääsi juoksemaan vapaasti muitten koirien kanssa! Jostain syystä Moppi on nyt kovasti Möllin huomion kohteena. Saa Moppi takaisin kaiken sen, minkä itse kohdisti aikoinaan Mikkoon. ;-)

Remember that Merlin hurt his left rear foot in early August? He was diagnosed with panosteitis. It didn't feel quite right because the panosteitis was supposedly in his both rear legs but he was only lame in left rear foot and the fault was clearly in his knee. The day before I left for World Championships in August I took two other PONs to Helsinki University for x-rays of the spine. I aske dthe specialist to take a look at Merlin's x-rays, too. 
After a long examination of the x-rays she diagnosed Merlin with a bone fracture in his left tibia. It was a devastating news to receive just as I was travelling away but on the other hand the instructions were to continue painkillers and keeping him in rest (easier said than done though!).

When I got back home a week later I immediately took Merlin for a new set of x-rays. The result was "the situation is not worse" and we continued keeping him calm and only going out for walks on leash... Until September 20 when we went in for another set of x-rays. The orthopedist said we can finally forget about any limitations what comes to Merlin moving and excercising, things look good. Finally! He's been on limited excercise since mid June!

While he was anesthetized anyway for x-rays the vet also took a look at Merlin's teeth. You may remember that his teeth in upper jaw were badly damaged in the same incident as the left knee. Most of the broken puppy teeth and their roots had come out from the gums all by themselves but there was one piece of a puppy canine tooth stuck inside the gum right next to the new bigger canine tooth. The rottening piece of tooth was removed from the gums and Merlin's upper jaw was x-rayed once more to see if all of the remainings of the puppy teeth were out now. Everything looked good. :-)

Something very funny happened when Merlin was lying on the desk and being prepared for the teeth x-ray: the nurse put the x-ray film and some soft cotton in his mouth and said with a very friendly voice, very close to Merlin's head: "Don't chew on that then, ok?" and Merlin (still anesthetized but beginning to wake up) responded to the friendly baby-talk by opening his eyes, looking at the nurse and wagging his tail a few times before falling asleep again. :-D


Boy was Merlin happy to be able to run in the garden with the other dogs yesterday! He especially wanted to run and play with The Mop!