On paha olo. Sellainen vatsatautipahaolo. Maha sekaisin ja oksettaa. Alkoi toissa yönä ja nyt olen jo aika silmät ristissä. Paha olo tulee ja menee, minkä seurauksena minä en nyt juurikaan tule enkä mene mihinkään kauas kotoa. 

Minulla ei ole ollut kunnollista oksennustautia vuosiin, en edes muista koska viimeksi. Jos tämä on nyt sitä, niin vähällä pääsen kun enimmäkseen olo on ihan ok. Yksi ruokamyrkytys tms oli muutamia vuosia sitten leirioloissa mutta sekin meni ohi tunneissa. Ja tämä ei ole mitään verrattuna siihen, se tuli silloin sellaisella voimalla ja nopeudella ja vei kaikki voimat, että jösses.

Heti kun sanoin ääneen, että on paha olo, tuli monesta suunnasta ehdotus että olisin raskaana. Mikä siinä muuten onkin, että aina kun kolmekymppinen nainen mainitsee sanan 'pahoinvointi' niin kaikki alkaa inttää että on raskaana?
Ja jossain tutkimuksissa kun menee röntgeniin, oli se sitten jonkun koiran tai ihan itsensä takia, niin sama homma? Siellä on seinillä isot plakaatit aiheesta ja sen lisäksi vielä joskus joku planketti täytettävänä ja sitten vielä kysytään suusanallisestikin asiasta, ja kaikkien näitten jälkeenkään ihan simppeli 'En ole' ei jostain syystä ole yhtään uskottavaa, vaan intetään vielä uudestaan oletko ihan varma. Ihan lääketiedettä lukeneet ihmiset tuntuvat luulevan, että kolmikymppiselle naiselle riittäisi, että hän vilkaisee miestä ja POKS! on raskaana, halusi tai ei.

Paha olo jätti kotiin työharjoittelusta maanantaina ja koulusta tiistaina. Kun ei tässä oikein mihinkään pitemmälle voi lähteä, niin nyt on hyvää aikaa siivota kuisti ja pestä kesävaatteet pois ja laittaa ne kaappiin odottamaan ensi vuoden helteitä. 


Sattuu. Sattuu molempiin polviin kun on hetkenkin paikoillaan jalat yhtään koukistettuna. Mutta sitä on niin mukavuudenhaluinen, että haluaa olla vaan, istua paikoillaan, kunnes se kipu on niin kova, että on pakko oikaista jalat tai lähteä liikkeelle. Silloin vasta sattuukin, se kipu kymmenkertaistuu hetkeksi niin, että koko maailma katoaa ympäriltä ja kaikki on vähän aikaa vain sitä jäytävää kipua ja pimeää, kunnes se vaimenee pois. 
Tätä tää nyt taas on. Voi kun joku osaisi löytää vastauksen ja ratkaista tämän arvoituksen. Ja kunpa tämä ei tällä kertaa kestäisi monta viikkoa. Yleensä sattuu vain yhteen polveen kerrallaan mutta nyt sattuu molempiin samaan aikaan ja samalla tavalla ja se on ihan syvältä.

 

photo blog6958_zps41954a30.jpg photo blog6959_zpse0df3c35.jpg photo blog6965_zpsdbddc1f6.jpg photo blog6972_zpsd1972036.jpg photo blog6973_zps4fb68b63.jpg photo blog6978_zpsffcdf07f.jpg photo blog6952_zpsa28de529.jpg

Jaa hei! Sammakkoportaissa täytyy olla jokin tekninen ongelma, koska... pienet sammakot, pienet sammakot... Tänään taas seitsemän. Kokonaisluvussa olen jo tippunut kärryiltä aikapäiviä sitten. 

photo blog6979_zps2d3e0467.jpg photo blog6980_zps7aed7274.jpg photo blog6982_zps7618422e.jpg
Rupikonnanpoikaset on jostain syystä aina tajuttoman vihaisen näköisiä! :-D

May I do some whining please? I'm feeling sick. It has been many days already and it just doesn't seem to go away. (And No, I'm not pregnant.) Probably some persistent bug. 
My knees hurt. Usually they hurt one at a time but now it is both at the same time and it is killing me every once in a while. Hope it won't last long this time.

There are still some tiny little frogs in the rain-water well at the corner of the house. I've built them a staircase but it is no longer working - maybe the cold weather is making them stiff so that they are no longer able to jump up the stairs. I've rescued at least a hundred of them during the past few weeks - probably well over - I counted to 40-50 and after that I've lifted 4-14 frogs out of the well every other day or so. The first ones were really big for small frogs and these last ones are very very tiny - and cute! :-)