Merlinin ilmaisuhaukun opetuksessa on edetty siihen, että se on siirretty vieraalle henkilölle. Minä siis opetin Merlinin haukkumaan minua ääni- ja elevihjeistä sen omassa huoneessa ja palkkana oli ruokakuppi. Kun se lakkasi hyppimästä ja räiskimästä minua tassuillaan ja tuotti yhden suuren HAUn koskematta minuun ja sopivan etäisyyden päässä minusta, oli aika siirtää haukku vieraalle henkilölle eli Satulle. 

Ehdoton vaatimus tähän vaiheeseen pääsemiselle oli minusta se, että koira ei koska henkilöä ilmaistessaan ja että henkilö, joka sitä haukuttaa, osaa vaatia saman. Sikailua ei sallita. Tämä saatiin Möllille komentamalla se haukuttamisen aluksi tiukasti maahan. 

Satu opetteli ensin tekemään oikeanlaiset äänivihjeet (ei ollutkaan ihan helppo juttu) ja muutenkin yritimme tehdä tilanteen sellaiseksi, että ainoa mikä erosi siitä, että minä haukutin Mölliä oli, että sen teki nyt eri henkilö. Paikka oli sama (Möllin oma huone) ja palkka ja asento yms oli samat, ja Satu aloitti tehtävän komentamalla Möllin tiukasti maahan. Hyvin meni. Olin varautunut siihen, että Mölli sekoaisi innosta ja yrittäisi hyppiä ja riehua Satun päällä kovasti (ja viinipullovarasto tyhjenisi talven mittaan), mutta hyvin meni! Otettiin kaksi tai kolme toistoa peräkkäin ja joka kerta tuli hyvin yksi iso HAU.

Seuraavan kerran otettiin mukaan yksi uusi tekijä: uusi paikka. Muu oli tuttua: Satu, ääni- ja elevihjeet, ruokakuppi. Eli rakennusetsintätreenin jälkeen tuossa ennen joulua Satu haukutti Möllin rakennuksessa ja se sai ruokakupista isomman satsin tästä haukusta. Hyvin meni taas ja otettiin vain tämä yksi HAU, ei toistoja. 
Tästä olisi nyt tarkoitus jatkaa samalla tavalla, eli aluksi haukuttaja on aina sama, mutta paikat vaihtuu ja jossain vaiheessa jätetään ruokakuppi kotiin ja tilalle tulee tavallinen palkkapurkki. Sitten jossain vaiheessa otetaan useampia haukkuja ja myös vaihdetaan haukuttajaa. Joskus palkka voidaan varmaan vaihtaa myös palloon. Sitten jonain päivänä ensi vuonna Mölli varmaan ihan itse tarjoaakin ilmaisuhaukkua piilolla kun ei pääse maalimiehelle. 

Haukun kanssa olisi tarkoitus edetä tosi hitaasti, koska tärkeämpää on mielestäni se, että koira yrittää mennä maalimiehelle perille asti kuin se, että se jo alkuvaiheessa tekee ilmaisuhaukkua piiloilla.

Rakennusetsinnässä ennen joulua oli tarvetta tassutossuille. Möllillä on paksut luut ja näköjään tassutkin on isommat kuin Miklosilla, koska Miklosin tassutossut ei mahtuneet sille kuin takatassuihin. Etutassuihin sain laitettua yhden haavasuojatossun ja toiseen tunkemalla tungettua lasten sukasta ja ilmastointiteipistä aikoinaan Miklosille itse tehdyn tassutossun, joka piti kiinnittää jalkaa ja karvoihin haavateipillä. :-D

Liian pienet tossut takatassuissa ei pysyneet hirveän hyvin paikoillaan vaan yksi tipahti matkan varrelle, onneksi kuitenkin löytyi. Pitänee lähteä tossukaupoille Möllin kanssa ihan piakkoin.

I've started to teach indication bark to Merlin. He's getting more and more vocal in everyday life, so I think the time is right. His voice is HUGE, very loud and like his mother's not so "musical". In fact, rather ajar. :-D

He first learned to bark at me with correct behavior so it was time to replace me with another person. The first time we did it was at home in his own room and everything was just the same as when he'd bark at me - only the person changed. It went well. Then we changed another thing: the place. We were training search-and-rescue is an abandoned building and in the end of the practice session we made a bark indication exercise for Merlin there. It went well, too. 

The plan is to progress very gradually: new places, more than one bark, changing his food bowl to squeeky balls at times, switching the person he barks at, and then one day he may figure it out to bark at a victim while searching. I'm not in a hurry to get there though - I think it is very important to not add any pressure to indication and let the dog come up with it by himself.

When practicing in the abandoned building the dogs needed shoes to protect their paws from broken glass. Merlin has big bones so it was not that surprising that Miklos' shoes didn't fit him. Well, they fit very tightly Merlin's rear paws but there was no hope in getting his huge front paws into Miklos' shows! It seems we have to go shopping. For that practice session I had to cope with a children's sock and duct tape. :-D

 

photo blog7971_zps745fc7ca.jpg

photo blog7972_zps1ad03a89.jpg

photo blog7969_zps3e8ca8d5.jpg 
Mutta mitä tapahtui 4. kerrokselle?
What happened to the 4th floor?