Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin töissä saa vastata toistuvasti samoihin kysymyksiin koskien ulos istutettavia kasveja, erityisesti kukkivia kasveja. Arvelen, että moni muukin kuin meidän asiakkaat pohtii niitä, mutta ehkei edes kehtaa kysyä. Joten tässä kootut palat:

Mikä on perenna? Mitä eroa on kesäkukalla ja perennalla?
Perenna on monivuotinen kasvi, siis sellainen joka oikeaan paikkaan istutettaessa talvehtii Suomessa ja kukkii esimerkiksi kukkapenkissä vuodesta toiseen.
Kesäkukka on ns. yksivuotinen eli se kukkii kerran ja se on siinä - se ei talvehdi eli ei pysy hengissä Suomen talven läpi. Joskus sama yksivuotinen kasvilaji kuitenkin kukkii vuodesta toiseen suunnilleen samassa kohtaa - tämä johtuu siitä, että kukinnan jälkeen se valmistaa siemeniä, jotka talvehtivat ja niistä kasvaa seuraavana keväänä uusi sukupolvi. Kyseessä ei siis ole sama kasviyksilö vaan siemenistä kasvava uusi sukupolvi, koska kyseinen kasvilaji on meillä yksivuotinen.
On olemassa myös kaksivuotisia kasveja eli sellaisia, jotka kasvattaa ensimmäisenä vuonna vain kokovihreän lehtiruusukkeen ja tekee kukinnon seuraavana vuonna, tällainen on esim. salkoruusu.
Kesäkukka on yleisnimitys kaikille yksivuotisille (tai kaksivuotisten toisen vuoden taimille) kasveille jotka kukkivat tai joitten lehdistö on koristeellinen ja joita käytetään istutuksissa kukkapenkissä, ruukuissa, laatikoissa, yms yms. ja joiden ei oletetakaan kestävän kesää pitempään. Kesäkukkia voi ostaa joko taimina tai siemeninä.

Mitkä kesäkukat kestää aurinkoisella paikalla?
Kaikki kesäkukat pitävät lämmöstä ja valosta. Erityisesti miljoonakello / japaninkello kukoistaa auringossa, kunhan sitä kastelee ja lannoittaa riittävästi - mutta kuten sanottua, kyllä kaikki kesäkukat pitävät auringosta! Onkin helpompaa kääntää kysymys toisin päin:

Mitkä kesäkukat viihtyy varjossa?
Varjoisalla paikalla viihtyy verenpisara ja kaikki liisat (mm. uudenguineanliisa, ahkeraliisa, ruusuliisa), kunhan nekin saavat hajavaloa. Myös jalohortensiat viihtyvät paremmin puolivarjoisessa paikassa kuin paahtavassa auringonpaisteessa. Perennoista esim. valtikat ja nauhukset tahtovat nuutua auringon paahteessa tai ainakin tarvitsevat erityisen runsaasti kastelua kuumassa paikassa: ne siis sopivat paremmin varjoon.

blog1cIMG_7112.jpgblog1cIMG_7356.jpgblog1cIMG_7159.jpgblog1cIMG_7358.jpg
Yllä: erivärisiä suurikukkaisia verenpisaroita.

Pitääkö kesäkukkia lannoittaa? Millä ja miten usein?
Erityisesti ruukussa, parvekelaatikossa tai istutusastiassa pidettävät kesäkukat hyötyvät lannoituksesta suuresti - ne jaksavat kukkia runsaammin ja pitempään. Lannoittaa voi kukkien istutuksen yhteydessä multaan laitettavilla lannoitepalloilla/tikuilla jotka sulavat pikku hiljaa ja luovuttavat ravinteita kasvien käyttöön asteittain ajan myötä.
Jos haluaa säännöstellä ja hallita tarkemmin lannoituksen määrää, voi käyttää kasteluveteen laitettavia jauheita, kiteitä ja nesteitä, jotka on tarkoitettu kukkivien kesäkukkien lannoittamiseen. Kastelulannoitteita kannattaa kesällä antaa vähintään kerran viikossa, mielellään joka toisen kastelun yhteydessä. 

Onko väliä, minkälaiseen ja minkä kokoiseen astiaan istutan kesäkukat? Entäs multa?
Ei varsinaisesti ole - mutta mitä pienempi astia, sitä nopeammin se kuivuu läpi ja sitä nopeammin mullasta loppuu ravinteet - joudut siis kastelemaan ja lannoittamaan useammin. Reilunkokoisessa astiassa on pitemmät huoltovälit. Saviruukku "hengittää" ja on muoviastiaa parempi. Tärkeintä on reikä astian pohjassa, jotta ylimääräinen vesi valuu pois (kasvit kestää melko hyvin kuivuutta, mutta kuolevat kertaheitolla liikaan märkyyteen!).
Moniin koviin muoviruukkuihin tai sinkkiämpäreihin voi tehdä reikiä pohjaan helposti itse: tyhjä astia käännetään ylösalaisin ja lyödään vasaralla paksu naula pohjaan niin, että siihen tulee reikä - yhdellä naulalla saa rei'itettyä kaikki astiat (naulaa käytetään siis vain reikien tekoon, sitä ei jätetä ämpäriin). Vaihtoehtoisesti reiät voi porata ko. astioiden pohjaan. "Ruman" saviastian tai muoviruukun voi piilottaa kauniiseen suojaruukkuun.
Kesäkukille voi käyttää kesäkukkamultaa tai puutarhamultaa tai kukkamultaa. Kastele multa kunnolla ennen kuin istutat kesäkukan siihen. Kasvit istutetaan samaan syvyyteen kuin missä ne taimiruukuissaan ovat. Kaiva/painele istutuskohtaan taimen multapaakun kokoinen kuoppa, irrottele varovasti puristelemalla koko multapaakku taimiruukusta ja asettele se siihen tekemääsi kuoppaan. Tiivistä kasvin tyven ympäriltä kevyesti painellen niin, että juuripaakku on kunnolla kosketuksissa maan/mullan kanssa. Kastele vielä kertaalleen ja valmista on.

blog1bIMG_0491.jpg
Monivuotiset kärhö ja köynnöshortensia saavat kesällä seuraa hopeaputouksesta ja nukenkauluksesta, mullan 'tyhjään' osioon on kylvetty kesäkukkien siemeniä. Tavoitteena runsas ryöppyävä istutus.

blog1bMG_0492.jpg
Muoviruukku on nostettu koristeelliseen ulkoruukkuun. Reunoille on istutettu kasveja, jotka rönsyilevät ja peittävät astian reunat (lobeliaa ja verbenaa taimina, tuoksupielusta siemeninä). Pääkukkina ruukussa on kärhöjä, särkynytsydän ja puupioni.

Mitä tarkoitetaan nyppimisellä ja miksi ja miten se tehdään?
Nyppimisellä tarkoitetaan lakastuneen kukinnon poistamista kasvista. Yksinkertaistettuna: kasvin elämän päätarkoitus on tuottaa seuraava sukupolvi eli siemeniä. Kun kukinto lakastuu, sen tilalle kehittyy siemenkota jossa on siemeniä. Kun kasvi on tuottanut paljon siemeniä ja siemenkotia, sen tehtävä on saatu päätökseen ja se lakkaa kukkimasta ja keskittyy siementen kypsyttämiseen.
Nyppiminen tehdään kahdesta syystä: ensinnäkin esteettisestä syystä eli lakastuneet kukinnot ei ole kauniita, ja toisekseen jotta kasvi ei pääsisi muodostamaan siemeniä vaan jatkaisi kukkimista (eli siementen tuottamisen yrittämistä!) aina vaan.
Oikeaoppisessa nyppimisessä ei nyhdetä pois vain lakastuneita kukinnon terälehtiä, vaan koko kukinto siemenkodan alkuineen poistetaan eli katkaistaan kukkavarsi kukinnon alapuolelta. Nyppimisen voi tehdä joko sormin tai saksia tai leikkureita apuna käyttäen.
Jos nyppiminen on jäänyt tekemättä ja kasvi on lakannut kukkimasta, ei peli ole vielä menetetty! Kaikki siemenkodat pitää leikata pois ja kasvi alkaa todennäköisesti kukkia uudestaan parissa viikossa. Oppia ikä kaikki - tämä tuore puutarhuri jätti mahtavat verenpisara-amppelit nyppimättä, kun ajatteli, että kukinnot tipahtivat itsestään alas eikä tajunnut, että siemenkodat jäivät kehittymään. Yhtäkkiä yhdessäkään suuressa verenpisara-amppelissa ei ollut enää juuri lainkaan kukkia. Siemenkotien napsiminen pois kuitenkin auttoi ja kaikki verenpisara-amppelit yltyivät vielä loppukesästä uuteen upeaan kukintaan parissa viikossa! 

blog1dIMG_8900.jpg
Petunian ja surfinian nyppimiskohta on merkitty kuvaan viivalla. Nypitään, kun kukinto lakastuu.

blog1dIMG_7361.jpg
Verenpisaran nyppimiskohta siemenkotien poistamiseen on merkitty kuvaan viivoilla. Nypitään, kun kukinto irtoaa.

Mitä kesäkukkia ei tarvitse nyppiä? 
Melkeinpä kaikki kesäkukat hyötyvät nyppimisestä - sitä ei siis tarvitse tehdä päivittäin, vaan silloin tällöin. Joittenkin kukinnot on niin pienikokoisia, että nyppiminen ei oikein käytännössä onnistu. Lumihiutale, siniviuhka ja tähtisilmä jaksavat kukkia melko sinnikkääkäästi koko kesän vaikkei niitä nyppisikään. Niiden lisäksi lobelia, mätäsdiana, tuoksupielus ja miljoonakello tunnetaan kesäkukkina, joita ei tarvitse nyppiä. 

blog1gIMG_8885.jpg
Vaaleanpunainen siniviuhka

blog1gIMG_0536.jpg
Lumihiutale

blog1gIMG_7660.jpg

Yllä ja alla: mätäsdiana eli amppelidiana

blog1gIMG_0529.jpgblog1gIMG_0531.jpg
Tuoksupielus

blog1eIMG_0528.jpg
Miljoonakello eli japaninkello

Miten saan lobelian kestämään upeana syksyyn asti?
Sen kun tietäisin! Se vaan hyytyy ja hiipuu pois jossain vaiheessa - elinkaari tulee päätökseen. Hintaansa nähden se on kuitenkin niin näyttävä ja edullinen, että ei haittaa - sen voi sitten korvata vaikka ihanalla enkelipelargonialla!

blog1gIMG_8878.jpg
Enkelipelargonia

Kestääkö tämän kasvin kukat sadetta?
Piiskaavan sateen kestävää kesäkukkaa ei olekaan - kaikki ne tuppaavat tiputtamaan kukkien terälehdet kovan sateen takia. Jotkin kasvit ovat kuitenkin rakenteeltaan sateenkestävämpiä kuin toiset.
Ihan järjellä ajatellen kasvit, joiden kukkien terälehdet ovat hyvin pieniä, kestävät sadetta paremmin kuin kasvit, joiden kukkien terälehdet ovat kooltaan suuria ja muodoltaan lapiomaisia.
Isompikukkaisista kesäkukista miljoonakelloa pidetään erityisen sateenkestävänä, koska se sulkee kukkansa sateella.

Saako tätä kasvia siinä-ja-siinä värissä?
Tietyistä kasveista on tiettyjä värimuunnoksia. Joistain vain vähän, joistain useita kymmeniä. Lobeliaa saa valkoisena, liilana ja sinisenä; siniviuhkaa sinisenä, valkoisena ja vaaleanpunaisena; punavaulaa (tai amppelivaula) saa punaisena ja valkoisena. Heliotrooppia on vain tummansinisenä.
Erityistä väri-ilottelua löytyy surfiniasta (lausutaan 'surfinia', ei 'surfiina' tai 'surfina') ja miljoonakellosta (eli japaninkellosta) sekä petunioista, tänä vuonna tarjolla on myös myyntinimellä amppelipetunia (LittleTunia) miljoonakellon tyylistä värikästä ja runsaskukkaista kesäkukkaa.

Surfinian ja miljoonakellon värejä:

blog1eIMG_8881.jpgblog1eIMG_8925.jpgblog1eIMG_0539.jpgblog1eIMG_7574.jpgblog1eIMG_0533.jpgblog1eIMG_0532.jpg

Miksi kellokukat (Campanula) lakastuu niin nopeasti? Pitääkö aina ostaa uusi, jos haluaa, että ne kukkisi koko kesän? Onko ne monivuotisia?
Kellokukkia on esim. suurikukkainen jalokello, hyvä perenna karpaattienkello, tiiviisti kukkiva muurikello yms.
Kellokukat kukkivat usein kausittain, eli ensin ne tekee runsaasti nuppuja ja kukkivat, sitten kukinnot lakastuvat ja kasvi näyttää jonkin aikaa raaskulta, kunnes se tekee parin viikon päästä taas uudestaan runsaasti nuppuja ja alkaa taas kukkia.
Karpaattienkello on meillä ainakin etelä-Suomessa yleensä monivuotinen eli talvehtii menestyksekkäästi. Muista kesäkukka-kelloista ei aina voi taata ovatko ne monivuotisia - ne kuitenkin tarvitsevat lepokauden ('talven') jaksaakseen elää seuraavaan vuoteen, joten ainakin kannattaa istuttaa ne kukkapenkkiin ja koittaa, kestäisivätkö ne talven yli.

Ostin jalohortensian, jonka kukat oli vaaleansinisiä. Istutin se isompaan ruukkuun ja loppukesästä se kukki vaaleanpunaisena. TAI: Ostin viime vuonna hortensian, jonka kukat oli vaaleansinisiä. Istutin sen maahan, ja tänä vuonna se kukkii vaaleanpunaisena!
Yleistettynä: sama hortensia voi kukkia happamassa maassa sinisenä, emäksisessä maassa punaisena. Jos istutat sen havu-rodo-multaan, se saa happaman kasvualustan. Jos istutat sen tavalliseen puutarhamultaan, se saa emäksisen kasvualustan. 

blog1fIMG_8896.jpg

blog1fIMG_8898.jpg

Onko tämä jalohortensia monivuotinen?
Voi olla. Se saattaa talvehtia onnistuneesti suotuisassa paikassa, mutta siitä ei ole Suomessa takeita.

 

Ja lopuksi vielä tosielämän TOP THREE:

3. Joko voin laittaa kesäkukat ulos? Kestääkö ne kylmää?
Totta kai voit laittaa ne ulos, mutta minä en ole sää-visionääri enkä voi tietää, kuinka kylmää öisin on juuri sinun parvekkeellasi / lasitetulla parvekkeella / terassillasi / haudalla / pihalla. Enkä voi tietää, vieläkö tulee yöpakkasia. Osta varuiksi hallaharsoa!

2. Haluan tehdä kurpitsahilloa. Onko tämä oikea taimi? (asiakas on ottanut keltaisen kesäkurpitsan infolapun pois myyntipöydästä ja tullut kassalle sen kanssa - nyt kukaan muu asiakas ei tiedä mitä pöydässä on siinä kohtaa)
Minä: Haluatteko tehdä siis nimenomaan KESÄkurpitsahilloa? (kuka sellaista tekee?)
Asiakas: Minä haluan tehdä kurpitsahilloa.
M: No minäpä tulen katsomaan teille oikean kurpitsan taimen ja viedään tämä nimilappu samalla paikoilleen. 
Asiakas: Minä haluan tehdä kurpitsahilloa.
M: Ette siis halua nimenomaan kesäkurpitsaa.
Asiakas: Minä haluan tehdä kurpitsahilloa.
M: No niin, tarvitsette varmaan tällaisen taimen, tämä on se sellainen suuri oranssi pyöreä kurpitsa, josta tehdään lyhtyjä ja piirakkaa. Tiedättekö, sellainen kuin mitä Jaska Jokusella on, kun hän odottaa Suurta Kurpitsaa? (ei tainnut tietää)
Asiakas: Minä haluan tehdä kurpitsahilloa.
M: No tästä sitten näitä.
Asiakas: Minä otan monta.

1. Minulla on palmu. Voinko leikata sen?
Ei kuvaa, ei tietoa lajista, ei kunnollista kuvausta. Ei edes tietoa, onko se kasvi todella jokin palmu. Minä tenttasin ja piirsin esimerkkikuvia erilaisista varsista ja lehdistä. Se oli traakkipuu.

 

Minun tämän kesän parvekelaatikoita:

blog1aMG_0486.jpgblog1aIMG_0487.jpgblog1aIMG_0488.jpg

Viime kesän rehevyyttä:

blog1aIMG_8876.jpgblog1aIMG_8873.jpg