Mikä mieletön väsymys. Kello tulee kolme iltapäivällä ja tekee mieli mennä jo nukkumaan, vaikka istun yhä yöpuvussa sängyssä. Olen nukkunut 10-12 tunnin yöunet mutta kroppa on niin väsynyt, ettei millään pääse liikkeelle. Lojun vaan peiton alla ja luen kirjaa ja mietin kaikenlaista, välillä surffaan netissä ja sitten taas olen vaan ja mietin kaikenlaista. Ei masenna, mutta on vaan hurja väsymys. Tänään on jotenkin vielä vaikeampaa lähteä liikkeelle kuin eilen tai toissapäivänä.

Iltaisin tuntuu jo seitsemältä siltä, että voisi sammutella valot ja käydä nukkumaan, ihan vain jotta seuraava päivä tulisi nopeammin, jos sitten vaikka jaksaisi jo paremmin. Ja ettei tarvitsisi tuntea sitä väsymystä kun nukkuu. Mikä mieletön väsymys.

Huomenna pitäisi lähteä kaupungille viettämään halloween-iltaa Mr Monstermanin johdolla. En ole pitkään aikaan ollut monta tuntia ylhäällä. Mitenhän sen jaksaa? 

Tässä on Facebookissa oleville seurattavaksi mielenkiintoinen projekti, missä jalkapalloilijaa trimmataan huippukuntoon talvikauden aikana:
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=824013247650909&id=192058430846397

https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=829175957134638&id=192058430846397

 

Tekisi kovasti mieli mennä joskus itse potkimaan palloa. Mutta se vaatisi, että ensin pitäisi pystyä juoksemaan, mikä ei tällä hetkellä oikein onnistu. Tai siis ihan juuri tällä hetkellä pitäisi ihan ensiksi päästä ylös pedistä ja ulos lenkille. Tai ylipäätään ylös ja ulos. Mutta kun on niin väsynyt.

Toinen päivä pitkään aikaan ilman morfiinimömmöjä tai paljon muutakaan kipuun, ei vieläkään liian paha. Tämän kestää kyllä. Ilahduttavasti myös jo toinen päivä reiluun viikkoon ilman, että tunti ruokailun jälkeen koko suoliston sisältö tyhjenee vessanpönttöön (jep, siinä on vinha yhteys edelliseen).
Tässähän voisi kohta jo alkaa harkita kahta ateriaa päivässä. Nälän tunteen paluu edesauttaisi asiaa kyllä kovasti. Nälkää (tunnetta) en ole nähnyt ehkä kuukauteen. Kroppa sen sijaan taitaa olla nähnyt nälkää (aliravitsemusta) nyt liian pitkään - onneksi maatessa ei ole juuri mitään kuluttanutkaan. Mieletön väsymys.  

 

Jälkikirjoitus. Onhan tässä nyt vähän itsesäälissä piehtaroinnin makua, joo. Kyllähän minä juoksemaan pystyn, mitä nyt jalat vaappuu vähän miten sattuu ja oikea jalka on kömpelö. Ja viimeksi parin sadan metrin hölkän jälkeen käveleminen sattui kovasti oikeaan jalkaan monta päivää. Mutta teoriassa, kyllä minä juoksemaan siis pystyn. Että eihän tässä asiat nyt niin huonosti kuitenkaan ole.