Puhelin soi tänä aamuna ja se sairaanhoitaja, jonka kanssa puhuin eilen puhelimessa, ja joka lupasi tehdä parhaansa, soitti ja sanoi että nyt olisi aika tarjolla! Tällä viikolla pitää vielä käydä anestesialääkärin juttusilla ja vielä jossain verikokeissa tms. ja sitten pääsee ensi viikon perjantaina operaatioon. Jee, nyt alkaa helpottaa. Tällä tiedolla jaksaa taas. :-)

Tänäänkin on ollut hyvä päivä. Jo kolmas peräkkäin. Hyvä päivä ei toki tarkoita kivutonta ja oireetonta päivää, vaan sellaista, että kipu ei vie makua koko olemisesta koko ajan ja on vielä siedettävää, joskin tänään nyt iltaa kohden alkaa olla jo sellaista, ettei kauaa enää pysty pystyssä olemaan.

Käytiin tänään kaupunkiretkellä Satun ja pikkuruisen Iisi-pennun kanssa. Mentiin autolla Itikseen ja siitä metrolla keskustaan. Haettiin Starbucksista kahvit ja baakkelssit ja evästeltiin ja sitten ajettiin metrolla takaisin. Iisi-pentu on kyllä todella harvinaisen reipas pentu! Ei aristellut mitään alustoja ja koko ajan olisi mennä viipottanut johonkin suuntaan. Sille oli kyllä ihan sama, kenen kanssa se oli matkassa vai oliko kenenkään, niin paljon sitä kiinnosti vain mennä viipottaa ympäriinsä. Ja kun oltiin hetki paikallaan, se yritti hyökkäillä ohikulkijoitten lahkeisiin. :-D

Mölli lähti mukaan reissuun näyttämään Iisille hyvää esimerkkiä siitä, miten otetaan lunkisti joka paikassa. Sitä esimerkkiä Iisi ehkä vähän tarvitsisikin. ;-) Starbucksin herkkuja nauttiessa Iisi väsähti ja uni tuli. Muuten se oli niin eläväinen, että Möllillä vallan pää pyöri kun sen piti koko ajan pitää silmällä, missä pieni Iisi meni. Mölli tuntui tykkäävän Iisistä, joskin se huomautti möreällä ja kumealla äänellä, kun Iisi oli tutkinut sen haaroja liian pitkään. Ihan asiaankuuluvasti. Mölli innostui myös painimaan, mutta se ei ole oikein turvallista vielä ja saa odottaa siihen, että Iisi kasvaa isommaksi.

Paluumatkalla metrossa Mölli osoitti olevansa aito PON ja löysi penkin alta jonkun puoliksi syömän rahkapurkin. Ei muuta kuin nenä ja koko kuono sinne purkkiin ja lutsutusta. Kun se nousi välillä katsomaan, onko Iisi vielä mukana matkassa, oli sen koko naama ihan valuvassa valkoisessa rahkassa. Ei ymmärtänyt Möllipoika, miksei Satu enää halunnut istua sen vieressä. Tosin Satu kuulemma oli luullut, että se oli jonkun oksennusta eikä rahkaa.

Lopuksi käytiin vielä lemmikkiliikkeessä hakemassa Iisille maistiaisia ja kumpikin koira sai pallot. Mölliä ei jaksanut pallo kauheasti kiinnostaa, sillä se muisti, että tämä oli se paikka missä se näki elämänsä ensimmäisen pupun, ja että se ehdottomasti haluaisi ihan oman pupun.

Jäin tänään muuten lopultakin ihan virallisesti sairaslomalle tämän kasvainhomman takia. Nyt pitää myöntää, että taitaa mennä tämä pari viikkoa pääasiassa kotioloissa, kun ei tuo auton ajaminenkaan enää onnistu kuin noin kymmenen minuuttia kerrallaan. Olen siis pitkälti muiden kyyditysten varassa. Levätäkin pitäisi pitkin päivää. Pitäisi valita yksi juttu, johonka satsaa päivän aikana ja ottaa muun ajan rauhassa, niin saa sen tehtyä. Tänään oli selvästi liikaa, että en ehtinyt lepäämään tuon stadin reissun jälkeen vaan menin suoraan ruokakauppaan ja sieltä lääkäriin.

Mitään varsinaisia liikuntarajoituksiahan minulla ei ole, ja olen niistä vielä erikseen kysynyt useammalta lääkäriltä - ei mitään rajoituksia, oman voinnin mukaan olemista ja tekemistä. Vointi sitten näköjään vaihteleekin melko paljon ja nopeastikin, että sen puolesta ei mitään kauhean pitäviä suunnitelmia voi kuitenkaan tehdä - eikä ole voinut tehdä enää moneen viikkoon.

 

photo blog0249_zpsf2bf6009.jpg 

photo 1901152_10152002379583510_464692712_n_zps026f0dfe.jpg

photo blog0250_zps9ed56cf3.jpg photo blog0255_zps0cb98a61.jpg photo blog0260_zpsb159d5bc.jpg
Iisi nukkuu ja Mölli vahtii. Mölli tarkasti kaikki ihmiset, jotka halusi silitellä Iisiä.

photo blog0265_zps60d09077.jpg

 

photo blog0270_zps36856bff.jpg
Pöpösen uusi tukka. Tiedossa on vielä kylpypäivä ja sitten Pöpönen alkaa olla valmis vuoden ainoaan näyttelyesiintymiseensä. :-D
The Mop got a new haircut.

Merlin got a very responsible and adult task today. There is a new puppy at our friend's family. We traveled to the city center together by underground today. Merlin's task was to show good example and stay calm in all situations. And indeed, he was a superb example except when he tried to chase two pigeons. I must say that little red retriever is a very lively puppy and so busy, all the time going somewhere!

We stopped for a snack at Starbucks and the little puppy decided to take a nap. He fell asleep next to Merlin who clearly guarded his sleep. A lot of people stopped to talk to us or just to look at the adorable puppy for a while.

We traveled back to the car left in the suburb by underground again. Some fellow traveler had been having a snack and decided to place the half-eaten jar of dessert quark under the seat in the subway... and you guess who found it? Merlin of course. I think PONs have a very peculiar "Survival Instinct", as if there is even a tiny piece of garbage around, they sure manage to devour it. Anywhere and in seconds. But since Merlin was also on duty he popped up his head up from under the seat to see that everything was ok with the little puppy - and his muzzle and beard was dripping with white quark! Yuck.

So, hmm... I was very proud of my well-behaving Merlin who showed such a good example all the way until he got into other people's left-overs. And my friend's face was sure worth seeing when she saw Merlin's face covered in white yucky stuff. For some reason she did not want to sit close to him anymore. :-D