Lähdin kaverille apuohjaajaksi vepe-kokeeseen eli vesipelastuskokeeseen. Reissussa hurahtikin ihan koko päivä. Mölli lähti mukaan katselemaan ympärilleen. Mölli innostui tosi paljon matkaseuralaisesta Jippo-tollerista, joka tunnetusti tykkää kovasti PON-pojista. Nyt kun kerrankin oli PON-poika joka oli tosi innostunut Jiposta, oli se Jipolle jo vähän liikaa. Jippoa ällötti, kun Mölli oli koko ajan lipomassa sen naamaa.
Autossa menomatkalla Jippo kurmuutti Mölliä oikein kunnolla. Pian tämän jälkeen Mölli yhtäkkiä istuikin takapenkillä eikä koiraverkon takana takakontissa. Siirsin sen etuosaan jalkoihini ja siihen se sitten nukahti.
 
Koepaikalla huudeltiin soveltuvuuskokeen koiria tarkastukseen ja Mölli oli juuri ulkoilemassa. Hetken aikaa sitä luultiin sove-kokeen osallistujaksi :-D ja kun virhe oikaistiin niin silti toiminta jatkui ”koiran tarkastamisella” eli Mölli oli nollakoirana tässä toimenpiteessä. Oli ainakin siru tallella vielä. 

Koepaikalla Möllillä oli vaikeuksia ymmärtää, että sen paikka Satun autossa oli takakontissa koiraverkon takana. Hetkessä se livahti sieltä takapenkille ja kietoi treenikassin hantaakin kaulansa ympärille ja jumittui siihen. Kun se palautettiin takaosaan, ei taaskaan vienyt kuin hetken ja se oli taas takapenkillä, sitten etupenkeillä, etuosan jalkatilassa, taas takapenkillä ja lopulta takaisin takakontissa. Ihan itse. Takapenkillä se maisteli ihan vähän Jipon lemmikkipassia. Paras nukkumapaikka monen eri paikan kokeilun jälkeen löytyi etuosan jalkatilasta minun kenkien päältä.
 
Jipon suoritusten jälkeen otettiin Möllille pari etsintäharjoitusta. Satu meni helppokulkuisessa maastossa Möllin nähden tieltä rinnettä alas piiloon ja minä vein Möllin vähän kauemmas tietä pitkin ja sitten päästin sen etsimään. Mölli meni ensin näköhavainnon mukaiselle paikalle ja sen jälkeen käytti nenää. Hyvin meni. Tehtiin kaksi toistoa.
 
Kokeen jälkeen kävimme hihnalenkillä Fiskarsin ruukilla. Aurinko paistoi ja oli todella kaunista! Mölli yritti kauheasti pusutella Jippoa ja ehkä vähän roikkuakin siinä. Lisäksi se hyöri ja pyöri eri suuntiin kovasti, tervehti japanilaisia turisteja ja ylipäätään pyöritti hihnansa, minut ja Jipon hihnan jatkuvasti solmuun. 
Ruukilla on paljon eri kokoisia joenuomia, joissa on melko voimakas virtaus ja veteen oli laitettu erilaisia taideteoksia. Yhdessä hyvin matalassa virrassa oli keltaisia ”myllyjä”, rattaita jotka pyörivät virrassa. Jippoa jänskätti nämä vempaimet aika lailla. Möllillä taas oli kaikesta sähellyksestä johtuen kova jano ja se kurotti juomaan virrasta. Siinä tohinassa sen etutassut (ja loukkaantuneen tassun teippaus) kastui. Ja kun se oli jo kastunut, ei enää ollut väliä, jos koko koira kastuu vähän enemmänkin ja Mölli sai mennä kylmään virtaan kahlaamaan. Jippoa jänskätti rattaat aina vaan mutta Mölli ei tainnut ymmärtää mitä siinä oikein jännitettiin ja reippaasti kahlasi Jipon ohi keskelle virtaa. Vasta siellä se huomasi sellaisen keltaisen rattaan ja nyhti sen irti pohjasta. Voi Mölli! :-D

Today I performed as a deputy dog handler in a water rescue trial. My friend participated with her Nova Scotia Duck Tolling Retriever Jippo. Jippo is known to like PON boys especially much. She is Miklos' favorite girlfriend and really really loved Diesel (who didn't like her but loved Jippo's room mate bc Metku who could not stand him, quite a tricky situation) and she has been very interested in Merlin, too - yet another PON boy! Merlin was really overly excited to meet Jippo and tried to lick her face so much that Jippo got quite pissed off at him in the car on the way to the trial. Soon after the incident i nthe car Merlin appeared suddenly sitting on the back seat rather than behind the dog net at the back of the car where he was supposed to be.

During the day Merlin tested many places in the car: back seat, front seats, floors. I always put him into the back of the car but in no time at all he was found in other places inside the car. He even tasted a little bit of Jippo's pet passport (just a corner). :-D

After Jippo's performance in the trial we did some search training for Merlin. Again he got to see the victim hide out in the forest in a distance but there was no direct scent trail from Merlin to the victim. He caught the scent in the wind when approaching. Well done, two repetitions. 

After the trial we visited the local village. There was a fascionating area with old factories, mills, lots of small rivers and streams etc. Merlin was full of energy and wanted to see everything and he was really quite lively to be Merlin!