Pennuilla kävi tänään ensimmäinen ihan vieras vieras, nimittäin pentujen isän Brunon omistaja Milla. Milla oli hyvä eka vieras, hän lukee hyvin koiraa ja sellaisen ihmisen kanssa on hyvä katsoa, mitä Miina tuumaa sen pentuja katsomaan tulevista ihmisistä tässä vaiheessa. Pennut ovat vasta hieman yli 3-viikkoisia, joten on vielä hyvin aikaista vierailuille ja Milla oli vähän poikkeustapaus.
Hyvin meni ja Miina rentoutui seurustelemaan meidän ja pentujensa kanssa Möllin huoneen lattialla. Toinenkin merkittävä tapahtuma päivään mahtui, nimittäin ensimmäinen ateria kiinteää ruokaa, joka ei tietenkään ollut varsinaisesti kiinteää vaan muussattua liotettua pentunappulaa emonmaidonvastikkeessa. Emonmaidonvastikkeen käyttö ei ole mitenkään tarpeellista, mutta kun sitä sattuu olemaan kotona ja se vanhenee nopeasti, ajattelin hyödyntää yhden avatun pussin pois.
Jotkut kasvattajat antavat lisäruokaa jo 2-viikkoisille pennuille mutta minä en ole koskaan kokenut sitä tarpeelliseksi, koska emon maito on parasta mahdollista ruokaa pennuille. Narttuni ovat imettäneet pentujaan hyvin ja pitkälle ja tässä vaiheessa, 3 viikkoa täytettyä, lisäruoan arvo on lähinnä vain maistelua ja syömään opettelemista, pääruoka tulee emosta vielä pitkään ja sitä ei mikään voita.
Nostelimme pennut ruoka-astian ääreen. Laikku-tyttö työnsi kuononsa muonaan eikä nostanut sitä siitä varmaan 20 minuuttiin. Onnea vaan Laikun tulevalle perheelle, on hyvin voimakas ns. selviytymisvietti tällä tytöllä! :-D
Laikku edessä, Bonuspentu takana. Tämän jälkeen Laikku taitaa olla kaikissa seuraavissa kuvissa mukana.
Bonuspentu, Pilkku ja Laikku (jo kaksin tassuin ruokakupissa).
Hyvin mahtui kaikki syömään samasta kupista niin kauan, kuin Laikku oli vain puoliksi kupissa.
Muut kävi välillä katselemassa ympärilleen, mutta Laikku vaan söi ja söi.
Laikku syö antaumuksella! Oikealla Pilkku.
Vati näytti kyllä alkuun ihan sopivan kokoiselta...? Laikku on asettunut ruokailuastiaan jo kokonaan ja Pilkkukin puoliksi. Täpläpoika maistelee tyttöjen välistä. Myös Bonuspentu on sukeltanut ranteita myöten ruokaan, kuten taustalla näkyy.
Kuvatodiste siitä, että Laikku veti syömisen välissä henkeä. Silloin kun istui ruoassa.
Kun tytöt olivat syöneet kyllikseen, kuivailin niitä pyyhkeellä ja sitten ne kömpivät Millan luokse torkkumaan. Bonuspentu nukahti matkan varrelle ja tärisi ihan. Kaikki verenkierto taisi keskittyä mahaan joka oli ihan pulleana ja turkkikin oli märkä.
Urokset tahtoo usein olla vähän hitaita ja niinpä nytkin Täpläpoika syttyi syömiseen vasta sitten, kun tytöt oli jo unten mailla. Se suorittikin oman syömisensä sitten röhnöttäen kupin päällä tukevasti X-asennossa:
Täplä ja Bonus kurkkii vielä, Laikku ja Pilkku on täysin unten mailla.
Onnea on kylläisenä nukkuvat koiranpennut. Vasemmalta oikealle Täpläpoika, Laikku, Bonuspentu ja Pilkku.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.