...ja itkua. Ihme ettei ole jo nestehukka parin viime päivän jäljiltä. Tänään oli se rankka päivä, jolloin sanoimme hyvästit Miklosille. Ihan oikein valittu päivä. Ei liian aikaisin, ei liian myöhään, vaan juuri ajallaan.
http://miklos-pon.vuodatus.net/lue/2015/08/minun-maailman-paras
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pidin toisen koiran mukana lopetuksessa. Voin suositella lämpimästi. Kun Miklos oli nukahtanut, Mölli siirtyi vähän matkan päähän selin meihin vahtimaan pihaa, ja pysytteli tässä tehtävässä siihen asti, että Miklos oli kuollut.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.