Käytiin Möllin kanssa Esa Tapion leikkikoulussa lauantaina. Mietin edellisenä iltana, miksi ihmeessä Möllin kanssa ei ole leikitty taisteluleikkejä ja vetoleikkejä kuten aiempien koirien kanssa. Miksi ihmeessä en ole edes yrittänyt kehittää siitä palkkaa tottikseen?
Ai joo, siksi, että pentuna sillä murtui ensin varvas etujalasta ja sen jälkeen kasvurusto takajalasta, ja sen jälkeen halusin odottaa vuoden ikään ja virallisiin kinttu- ja selkäkuviin ennen kuin aloin rasittaa ja retuuttaa sitä yhtään. Siinä ne kaikki taisteluleikit jäikin sitten kehittelemäti.
Mukaan leikkikouluun pakkasin tutut pallot, narupalloja ja varmuuden vuoksi myös namia. Niitä ei tarvittu lainkaan vaan leikkiä lähdettiin tekemään uusilla siihen sopivilla leluilla. Tai oikeastaan yhdellä uudella lelulla eli sillä, jonka oikeasti arvelin olevan kaikista kivoin ja kyllä se tuntui olevankin ihan mieluisa. Ainakin siinä määrin, että tuota karvaista mustaa pötkylää tavoitellessaan Mölli nappasi pari kertaa vahingossa minua jalkaan (musta villainen säärystin muistutti lelua tosi paljon) ja käteen (öö, musta paidanhiha?? öö, öö, vahinko).
Tässä meidän leikityssessio kokonaisuudessaan. Näitten lisäksi oli vain lopuksi vielä yksi lyhyt innostus saada Mölli kiinni leluun ja sitten juostiin autoon. Tuli muuten hiki. Ja mulla on hirveän pitkät kädet, oikea apina.
Kouluttaja totesi, että Mölli puree kyllä tosi kovaa kiinni esineeseen, mutta ei kauheasti vielä sitä itselleen kisko. Ainakaan minun silmien alla - meillä on kuulemma suhde selvästi kunnossa ja johtajuusasiat sillai selvillä, että Mölli ei oikein tohdi lähteä minua haastamaan varsinkaan kasvotusten. Pitää treenata vähän sivuttain kamppailemalla, josko se alkaisi pikku hiljaa rohjeta vääntämään vastaan enemmän.
Selvät sävelet ja tosi kiltti ja kuuliainen koira näkyi siinäkin, että jos sillä oli huono ote esineestä tai hihna joutunut esineen kanssa suuhun, niin sanoin ihan leikin lomassa hiljaa "Kiitos" niin Mölli heti irrotti otteensa, vaikka toki heti perään palkkasanalla nappasikin takaisin esineeseen kiinni.
The videos show Merlin in 'play school'. A schutzhund trainer held a seminar day on how to play with your dog taking advantage of the dog's will and tendency to chase, hunt, and fight (over a toy).
I haven't used the 'tug-of-war' reward and motivation method in training Merlin at all, even if I used it a lot with Miklos and also with my previous dogs. It goes back to Merlin breaking a bone first in his forefoot and then in his rearfoot as a puppy and therefore being on sick-leave or limited exercise for almost up to the age of 1 year.
The session showed on the videos above was the first ever where Merlin got to play with me like this.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.