Se on syksy taas. Keltaisia lehtiä asfaltilla kaupungissa. Synttäripäivänä tänä vuonna vain yhden lehden kannessa WTC-kaksoistornit. Kasvihuoneilla erilaisia kurkkuja ja tomaatteja vaikka muille jakaa. Lääkärikäynnit ja toimenpiteet jatkuu taas sovitun aikalisän eli kesän jälkeen: on käyntiä vastaanotolla, soittoaikoja, tutkimuksia, koepalan ottoa ja aika leikkauspöydälle.
Tänään lääkärissä todettiin, että eipä ole juuri mainittavaa edistystä tapahtunut toipumisessa tässä kesän aikana. Ja että ehkä sitä ei sitten ole odotettavissakaan, vaikka lääkäri tietenkin haluaa ajatella positiivisesti "vielä tässä vaiheessa". Kuulemma sittenkin kun on kulunut kolme vuotta sen möykyn pois leikkaamisesta voidaan sanoa, että on kulunut VASTA kolme vuotta ja toipumista voi yhä tapahtua. Kivunhoidossakin ollaan kuulemma vielä ihan alkutekijöissään eli vaikka mitä kokeiltavaa on vielä jäljellä. Nyt aletaankin siirtyä paranemisen odottelusta enemmän tämän kroonisen tilanteen mukanaan tuomien ongelmien ratkaisemiseen ja riittävän kivunlievityksen löytämiseen.
Synkkä ennuste ei (ainakaan tänään) muuten masentanut. Eihän siinä sinänsä ollutkaan minulle mitään uutta kun peilaan sitä siihen, miltä itsestä tuntuu ja on tuntunut kesän ja syksyn aikana.
Tänään oli pukujuhlaseminaari Helsingin kaupungintalolla. Komeeta kööriä. :-D Nukahdin ekan puhujan aikana neljä kertaa (näin ihan unta). Sitten olikin jo kahvitteluhetken aika ja loppuajan pysyin hereillä. Piirtelin käsiohjelmaan. Vieressä istuva vieras mies vilkaisi aina välillä sivusilmällä kaulaansa venyttäen mitä piirtelen. Tais luulla, etten huomaa että se katseli.
Kiitos Timolle herrasmiesseuralaisena toimimisesta! Hyvin sujui mm. vastuullinen tehtävä tarkkailla pysyykö tukkalaite ojossa, vaikkakin minun herättäminen nukahtaessani jäi suorittamatta useista pyynnöistäni huolimatta. Laittaa epäilemään, liekö hän itsekin torkahtanut??
Synttäriselfie Miklosin kanssa.
Miksi koira työntää aina kielen silmään juuri hetkeä ennen kuin kamera sanoo Klik?
Myös Pöpönen osaa oikean ajoituksen!
Ensimmäiset 20 minuuttia kulunut.
Oli siellä tuttujakin. Ja tuli uusia tuttuja.
Kiitos Timolle juhlakuvista!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.