Käytiin tänään Tuusulassa treenailemassa Möllin kanssa. Otettiin tottisjuttuja ja ohoh, koira on alkanut jotenkin toimia. Päästiin heti tekemään hyvässä vireessä ja yhteistyössä. Tässähän tarvii ihan alkaa pohtia sitä bh-koetta jo kohta! Ihme juttu!
http://youtu.be/QTek5e0339c
Pieni pätkä seuraamista.
Merlin doing heelwork today.
http://youtu.be/MTr9ORgYnMw
Liikkeestä maahan.
Down from heeling.
Sitäkin ihmettelisin, että jos ostaa sellaisen lämpimän mukavan aluskerraston, niinku paidan ja pitkät kalsarit eli se alin kerros kun kerrospukeudutaan, se mitä on kiva käyttää myös kotona ja nukkuessa; ja pakkaus on tyylikäs ja kuvassakin asu näyttää hyvältä, niin miksei niitä tehdä järkevissä väreissä, kuten kokomustina? Miksi kun kotona avaa sen pakkauksen, niin se asu onkin kirkkaan turkoosi tai - kuten eilen kauhukseni kävi - räikeän PINKKI?? En vaan tajua.
Ja ei, enhän mä nyt olisi ostanut sitä jos pakkauksesta olisi jostain kohti käynyt ilmi, että tuotteet on pinkkejä!
Tässä sitä nyt ollaan. Kokovartalokuvaan ei vaan pysty, häikäisee.
I really thought I was buying the outfit in black. What a shocking surprise at home when it turned out to be bright pink!
Viime syksynä, synkkänä ja hieman myrskyisenäkin (ainakin sateisena) iltana minut värvättiin kierrättämään erästä dekkarikirjailijaa Nikkilän vanhan mielisairaalan hallintorakennuksessa nro 31. Ikään kuin oma mielikuvitukseni ei riittäisi niin nyt tuo pelottava paikka on sitten tarinankerronnan tapahtumapaikkana ihan kansien välissä. En taida uskaltaa lukea tuota kirjaa? Tai jos luen sen niin en uskalla enää koskaan mennä kyseiseen rakennukseen.
Minun ottamia kuvia:
Ja kirjan kansi:
Loppuun kaksi onnellista koiraa. Onnellisia siksi, että saavat olla yhdessä. Ne on niin liikkiksiä, kun ne niin tykkää toisistaan: Misa ja Mölli.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.