Rröyh! Sattuneesta syystä olen tänä vuonna syönyt laskiaispullia ehkä enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna. Kiitos vaan, ystävät. :-D
Tämä on nyt se aito oikea minun äidin itse tekemä laskiaispulla. Pulla maistuu samalle kuin on aina maistunut lapsesta asti, ja sisällä on minulle tietenkin mansikkahilloa. Ei mitään mantelimössöjä.
Sampo toi tänään kyläillessään niinikään itse alusta loppuun tehtyjä laskiaispullia. Oli leiponut itse pullat, vatkannut kerman valmiiksi ja aamulla vielä keittänyt hillonkin. Tuon viimeisen kohdan otin jo vitsinä (että olis niinku täydellinen suoritus) mutta sekin piti paikkansa! Oho! Pullien päälle oli ripoteltu jostakin syystä jotakin omituista, mutta ei se haittaa. :-D
Hyvältä maistui tämä Samponkin laskiaispulla, sekin tietenkin mansikalla.
Oltiin neljä vuotta sitten näihin aikoihin Satun kanssa käymässä veljeni luona Münchenissä. Siellä vasta onkin varsinaiset laskiaispullamarkkinat! Tuote tunnetaan siellä nimellä Krapfen. Krapfenin taikina ei ole meille tuttu pullataikina vaan sellainen ilmava ja melko mauton ei kovin makea taikina. Kuin ilmava ja kevyt munkkitaikina ilman kardemummaa ja sokeria. Kaikki maku tulee siis täytteestä ja päällysteestä. Aivan oikein - krapfenissa on välissä tai sisällä jotakin vanukasta, hyytelöä, kastiketta, marsipaania tai vaahtoa, ja sen lisäksi vielä päällä sokerikuorrutus, kermaa, koristeita tms.
Valikoimaa oli kymmenittäin keskustan alueen kadunkulmissa ja metroasemilla olevissa pienissä leipomo- ja evästuotteita myyvissä kioskeissa. Ei tarvinnut tuon viikon aikana kertaakaan ostaa kahta samanlaista krapfenia.
Vuonna 2010 krapfeneista mainostettiin erityisesti tiramisukrapfenia ja munaliköörikrapfenia. Kuvassa myös joku nälkäinen kanssamatkustaja.
Latte macchiato krapfen. Tämä oli pettymys, krapfenin keskellä oli vain joku pikku turaus jotain kreemiä eikä mitään runsasta täytettä. Tähän liittyy kuitenkin hauska tarina: ostimme Satun kanssa omat krapfenit aamulla metroasemalta mukaan kun lähdimme koko päiväksi jonnekin kohteeseen. Satu on vähän sellainen ruokahifistelijä ja kantoi koko päivän omaa samppanjakrapfenpakettia kädessään, että se pysyisi hyvänä. Minä laitoin omani reppuun. Kun sitten oli evästauon paikka ja avasimme kumpikin oman pakettimme kävi ilmi, että krapfenit oli jossain välissä vaihtuneet ja Satun paketista löytyi kuvassa oleva minun ihan priima latte macchiato krapfen ja minun repustani löytyi Satun liiskaantunut samppanjakrapfen. :-D
Himbörger krapfen oli ehdoton ykkönen minun listallani. Kuin suomalaisen laskiaispullan ja berliininmunkin sekoitus reilulla täytteellä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.