Herätyskello on soinut ennen aamuyhdeksää nyt 30 peräkkäisenä aamuna. Enimmäkseen joskus kuuden jälkeen. Se on ihan tosi paljon ihmiselle, jota väsyttää ihan mielettömän paljon ja joka osaisi nukkua aamulla pitkään, jos vain olisi mahdollisuus.

Olen viime päivinä oikein haaveillut siitä. Hekumoinut ajatuksella, miten lojun lämpimän peiton alla ilman kiirettä minnekään ja herään kun herään, nukun ehkä vielä vähän lisää ja lojun vaan ja vaikka luen vielä kirjaakin ennen kuin nousen ylös. Kaiken kruunaisi sänkyyn tarjoiltu aamupala mutta kun se pitäisi tehdä itse niin on aika vaikea toteuttaa. :-D

Viimeiset kaksi viikkoa on olleet sillä tavalla kuormittavia, että huomaa, että ajatus on nyt väsynyt. Olen vielä entistäkin hajamielisempi. Lähdin töistä kotiin kirjautumatta ulos tuntijärjestelmästä. Seuraavana aamuna lähdin töihin ilman lompakkoa ja kaappini avainta. Oli pakko kääntyä takaisin, koska hyvät työkenkäni on kaapissa lukkojen takana enkä todellakaan aikonut tehdä pitkää päivää paksuissa (-32 °C pakkasta kestävissä) talvikengissä. Töissä tein kimpun ja sen sijaan, että olisin vienyt sen myyntivitriiniin esille, aloin pakata sitä ikään kuin joku olisi jo ostanut sen. Ihan useamman kerran! Selvästi tällaiset yksinkertaiset automaattiset toimintaketjut joko ei nyt toimi lainkaan tai toimii väärään aikaan. Olen todella loman tarpeessa.

Maanantaina minä nukun aamulla pitkään. Ensi viikolla ei ole koulua eikä töitä. Olen jaksanut viime päivät tuolla maanantai-aamun ihanan kiireettömän lojumisen ajatuksella. Kunnes katsoin kalenteria ja huomasin, että minulla on tapaaminen personal trainerin kanssa klo 10 aamulla Helsingin keskustassa. Silloin, kun minun pitäisi vasta korkeintaan alkaa harkita heräilemistä. Ei ole totta. Mieletön takaisku. Hetken aikaa se, että 30 peräkkäistä aikaista aamuherätystä kasvaisi 31 peräkkäiseksi aikaiseksi aamuherätykseksi tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta. Vaikka eihän se oikeasti ole kuin yksi päivä lisää eikä yksi päivä lisää oikeasti tunnu enää missään.

Viime hetken peruutukset ja muutokset on ihan perseestä, mutta aina kannattaa kysyä. Nytkin kannatti. Sain siirrettyä ajan iltapäivälle. :-) Vitsit mä nukun huomisaamuna! Vaiennan kaikki mahdolliset soivat laitteet koko talosta enkä syötä koirille vuorokauteen mitään, mikä voisi vahingossakaan aiheuttaa ripulia tai oksentelua. Ymmärrän kyllä, että yleensä tällaiset yritykset päättyy lähinnä katastrofaalisesti, mutta aion ainakin yrittää. :-D

Möllillä on taas tyttökaveri yökylässä. Voiii luttanat mitkä söpöläiset nukkuu vieri vieressä:

photo blogPICT1192_zps17e5ca0e.jpg photo blog111_zps17ce96f9.jpg

Staying up late in the evening and sleeping in late in the morning has always been my thing. It has now been 30 days in row with no such mornings. The alarm clock has gone off early over and over again. I'm getting really tired and most of all, my mind is really tired after the emotional couple of weeks I've had. I'm really in need of vacation... Next week no school, no work. 

Tonight I will silence all the alarm machinery I can find in this house. I will feed dogs all the normal stuff, nothing that could possible cause vomiting or diarrhea. Tomorrow morning I'm going to sleep. I'm pretty sure that in reality I'll end up with a troubled night in some way but at least I'm trying. ;-)

Merlin has had Misa stay over this weekend. Can't stop wondering how cure they are together. <3