Sellainen ihan oikea vapaapäivä ei minusta ole vain päivä, jolloin ei ole koulua eikä töitä, vaan se on sellainen päivä, jolloin ei ole mitään sovittuja menoja mihinkään suuntaan. Niin kuin tänään. Silloin voi olla koko päivän ihan yksin kotona eikä tapaa ketään ihmisiä, voi olla niin epäsosiaalinen kuin tuntuu hyvältä. Tai sitten tehdä ihan mitä vaan sen mukaan ja silloin kun huvittaa. Yksikin tiettyyn kellonaikaan tapahtuva meno pilaa sellaisen päivän eikä se enää ole ihan oikea vapaapäivä.

Minulla oli tänään melkein sellainen täysin vapaa vapaapäivä. Kadotin puhelimen eilen illalla, joten en saanut laitettua herätystä aamuksi. Pyysin Fb:n kautta kaveria soittamaan minulle, että löytäisin puhelimen, ja siis löysinkin, ja sitten jätin sen heti saman tien jonnekin, en tiedä minne. En kehdannut pyytää kaveria soittamaan heti perään uudestaan, kun ei ollut mikään oikea hätä. Ajattelin, että herään aamulla sitten kun herään.

Rannekellooni saa itse asiassa myös laitettua herätyksen mutta tosi hankalasti, joten olen laittanut siihen herätyksen sopivasti kouluaamuiksi ennen kuutta ja laitan sen sitten vain päälle tai pois. Havahduin Merlinin ja Misan ensimmäiseen aamupainiin joskus varmaan kuuden aikaan, mutta jatkoin nukkumista kahdeksaan asti. Silloin oli pakko käydä jääkaapilla, ulkona koirien kanssa pyjamassa ja paksussa takissa ja sitten menin takaisin sänkyyn aamupalan ja kirjan kanssa ja lojuin ja nukuinkin vielä vähän lisää ja nousin vasta joskus yhdentoista jälkeen. 

Mitään sen merkityksellisempää en tehnyt: kävin asioilla ja kaupassa, puunasin koiria, jumppasin, pesin pyykkiä, tein koirille viikon sapuskat pakastimeen ja laitoin ruokaa itselleni. Ihan hyvä vapaapäivä. Sosiaalinen kiintiö oli jotenkin tullut täydellisen täyteen viime aikoina ja tällainen vain itsensä kanssa vietetty päivä tuli nyt todella tarpeeseen. Kesäisiä puutarhahommia on kyllä kova ikävä: tarttis päästä kasvihuoneille harventamaan viidakkoa ja korjaamaan satoa. Pian.

A day off is not a proper day off if you have even a single one appointment during the day. A proper day off, to me, is a day with no engagements, no schedules, nowhere to go, nothing to attend to and nobody to meet. Today was almost such a day. 

Just an ordinary day off spent mostly at home: running errands, going to the grocery store, gym exercising at home, preparing the dogs' food for the next week or so, doing laundry, cooking, and grooming Misa and Merlin. 

Now how lucky am I to have such well-behaving PONs when it comes to grooming? Misa and Merlin are both fairly easy and patient while having their coats brushed and combed. It seems Merlin has concluded that there will be no winter at all this year as his undercoat is falling off - well, not OFF in the meaning of "out of the dog" of course but rather OFF in the meaning of "getting tangled and matted inside the coat". I've been working with it many times already the past few days, little at a time. I think it is not only the under coat that is coming off now but also the remains of the fluffy and wooly puppy coat. 

The weather has been really funny for a Finnish winter lately so it is no wonder that the nature and animals think it isn't winter right now. The temperatures haven't gone below 0 °C for several weeks and we have had no snow here in the south of Finland. It's just wet and muddy everywhere! My car has gotten stuck in the mud two or three times now within a month while being parked where I always park it for the night.

For the past couple of years it's been really cold this time of year: up (down!) to -20 ... -30 °C. Yesterday the weather finally took a turn for a little bit colder: it has been around -4 °C today which means no more muddy pawprints in the house. :-) I think this would the ideal temperature for all of January and February. I long to get started with the work in the garden again: planting seeds and watching my greenhouses turn into inpenetrable jungles as the summer comes.