Täällä taas, kotona. En viitsinyt mennä tänään kouluun, koska tuntui järkevämmältä jäädä kotiin ja tehdä rästiin jääneitä tehtäviä yms. ja erityisesti ulkoilla kerrankin valoisaan aikaan. Joten tietenkin, voisiko tänään olla yhtään synkempää ja harmaampaa aamua...? Pelkkää sadetta ja kuraa. Ja ennusteiden mukaan sataa ihan koko päivän. Voi tylsyys.

Teemme koulussa pihasuunnittelun kurssilla koko luokan kanssa pihasuunnitelmaa yhteen ja samaan kohteeseen. Samaan aikaan pitäisi kotona tehdä samanlaista pihasuunnitelmaa itse valitsemaansa toiseen kohteeseen. Tätä oman kohteen pihasuunnitelmaa ei saa tehdä koulussa, ja se esitellään näyttökokeena kurssin päätteeksi helmikuussa. 

Viime viikolla kävimme koulussa läpi kaikkien yhteiseen kohteeseen tekemät pihasuunnitelmat ja eilen aamupäivällä oli tehtävänä koota kustakin suunnitelmasta ns. parhaat palat ja laatia niistä yksi yhteinen lopullinen pihasuunnitelma, josta sitten tehtäisiin työselostus ja kustannusarvio. Opettaja oli aamupäivän poissa ja teimme tämän siis keskenämme. Homma hoitui ja lähdimme ajallaan lounaalle.

Ruokailun jälkeen opettaja saapui, mutta sen sijaan, että hän olisi ottanut tilanteen haltuunsa, käynyt läpi valintamme ja neuvonut miten tästä jatketaan yhteisen projektin kanssa, hän alkoi neuvoa yhtä oppilasta tämän oman pihasuunnitelmaprojektinsa kanssa 50 minuutin ajan. Kellään muulla ei siis ollut mitään osoitettua tekemistä sinä aikana. Suuri osa luokkatovereistani oli ottanut oman projektinsa mukaansa ja alkoi tehdä niitä, mutta minä en, koska on nimenomaan sanottu, että omaa työtä ei saa tehdä oppitunneilla koulussa, joten se oli minulla visusti kotona keittiönpöytään teipattuna. 

Väsytti tosi paljon - perinteisesti oppitunnit lounaan jälkeen on aina tosi haastavia hereillä pysymisen suhteen. Minusta nykyään on todella epäkohteliasta nukkua oppitunneilla. Oli se minusta toki ennenkin epäkohteliasta, mutta lukiossa vaivana oli niin krooninen univaje ja väsymys, että silloin sille ei vain voinut mitään. Mutta kun nyt ei mitään ohjelmaa ollut tarjolla, niin ei muuta kuin reilu etunoja, naama pöytään ja antaa unen tulla. Ja tulikin, näin vaikka mitä unia. Lepuutin puolisen tuntia, jonka jälkeen oli ihan virkistäytynyt olo. Luokkatoveri nauroi, että oli hihansaumojen kuviot naamassa ja toinen oli luullut, että olen tosi kipeä kun oli posket niin punaiset. :-D

Kun opettaja noin tunnin kuluttua vihdoin vapautui, hän oli aikeissa alkaa tuutoroida seuraavaa oppilasta samalla tavalla, jolloin oli jo pakko älähtää, että eihän tämä näin voi mennä (eturivistä tuli kyllä vahvaa säestystä kannanotolleni). Sitten saatiin päivän luento ja ohjeistus miten hommassa edetään seuraavaksi, minkä jälkeen lähdin kotiin. 

Uskon, että nuorisolinjan ja aikuisopiskelijoitten välillä on merkittävä ero juuri tässä. Nuoria ei varmaan niinkään haittaa, jos opettaja jättää heidät ns. toimettomiksi tunnin ajaksi, se on vaan kiva breikki opiskelusta. Mutta meille aikuisille jokaisen hetken koulussa pitää olla sen arvoinen, että olemme tulleet juuri sinne emmekä tehneet jotain muuta, koska ainakin minulla olisi paljon muutakin mitä voisin tehdä, ja jos istun luokassa tunnin tekemättä mitään, on se aika pois siitä jostain muusta kivemmasta tai tärkeämmästä. Ainakin meidän kahvitaukokeskusteluissamme näkyy heti, jos joku on ollut tyytymätön saamansa opetuksen tasoon ja määrään: se tuodaan heti esille ja pointtina on joka kerta se, että saman ajan olisi voinut käyttää paljon tehokkaammin ja hyödyllisemminkin. Ei me ainakaan helppoja olla!

Ajan kouluun joka päivä liki tunnin aamuin illoin ja päivät venyy tosi pitkiksi, joten minulle on tosi tärkeää, että se on myös sen arvoista. Eilen ei todellakaan ollut ja voi että otti päähän. Koska en usko, että homma olisi tänään siitä merkittävästi parantunut, päätin jäädä suosiolla kotiin ja nukkua aamulla kolme tuntia pitempään kuin jos menisin kouluun, jos vaikka ei väsyttäisi niin paljon koko päivää.

Olen tehnyt uutta jumppaohjelmaa nyt pari kertaa ja niin kuin tuntuukin siltä, että ei se nyt mitenkään rankka ole, niin jösses että on paikat koko ajan kipeänä. Ymmärrän nyt ohjeen, että ei saa tehdä joka päivä, vaan joka toinen päivä tai kolme kertaa viikossa. Eihän nyt pystyisikään tekemään joka päivä, ja itse asiassa tänään on se joka toinen päivä, mutta saa nähdä miten käy kun jomottaa niin paljon vielä edellisen kerran jäljiltä.

 

photo blog7479_zps68d0e839.jpg
Varma keino tulla paremmalle tuulelle on seurustella vanhan sokean koiran kanssa. Miklos on aina laatuseuraa. <3
One of the best ways to gain strength is to scratch an old blind dog behind the ear. 

photo blog7483_zpsae6fe639.jpg photo blog7484_zps043f491f.jpg
Mopin mielestä tänään ei tarvitse mennä mihinkään. Voi viettää koko päivän sängyssä torkkuen. Vain peitto puuttuu päältä.
The Mop clearly thinks all outdoor activities are highly overrated on a rainy and dull day like this. It is best to spend all day cuddled up some place warm and cosy.