Mieletön väsymys. Toista viikkoa keskimäärin kuuden-seitsemän tunnin yöunin ei vaan riitä minulle. Viime yönä näin jotain todella elävää painajaista – en muista enää edes mistä unessa oli kyse – muistan vain, että unessa heräsin ja tajusin nähneeni painajaista. Sitten heräsin oikeasti ja kesti jonkin aikaa selvittää, missä oikein olin. Kun tajusin, että olin kotona omassa sängyssäni, oli helpottavaa todeta, että se koko homma oli ollut vain ahdistavaa unta ja minulla oli nyt ihan hyvä olla.

Ihanan aurinkoiset päivät piristää. Kuka uskoisi, että 13.9. voin maata myöhään iltapäivällä tunnin verran pihalla bikineissä auringossa ja minulla ei ollut kylmä. Siis minulla, jolla on melkein aina kylmä! Tänään oli sen verran tuulista, että sama ei enää onnistunut.

Pikkuruisia rupikonnia on nosteltu sadevesiviemäristä yhä päivittäin (vaihtelua toi yksi sisilisko). Laitoin sinne nyt tiiliskiven sammakkoportaaksi (vrt. Vanhankaupunginlahden kalaportaat), jonka avulla ne voisivat päästä sieltä pois itsekseen. En vain osaa arvioida, mikä olisi pienten rupikonnien optimaalinen ponnahdusväli, eli tarvitsisivatko ne sinne vielä lisää tasoja.

Koulu alkaa taas maanantaina. Hirveä kasa etätehtäviä tekemättä, tekstaukset ei suju vieläkään, ja tenttiin pitäisi harjoitella. Tentti on heti maanantaina (tunnistettavana parisataa leikkokukkina käytettävää kasvia tieteellisine nimineen) ja sitten olen heti viikon pois koulusta kaikenmaailmanreissuissa. 

Mitä luuletteko, joko olisi aika todeta, että tämä nykyinen puhelin on ns. loppuunkäytetty vai kestäisikö se vielä yhden Barentsinmerenreissun ja SM:t?? Onko nyt aika vaihtaa uuteen (käytettyyn)? Tuo väläyttelee siis tuota tekstiä aina välillä ruudussa, mutta toimii silti ihan hyvin (tosin irvistävä kova muovipäällys hiertää poskeen kun puhelinta käyttää). Voishan tuohon vetää vielä teippiä ympärille, että pysyisi kasassa viikon verran? Harmi olis ottaa uutta (käytettyä) puhelinta reissuun ja tappaa se heti vesivahinkoon tai litistää mutkalle oven valissä tms.

​

Tänään sain äidin tekemää synttärikakkua. Kiva kun edes joku lähipiiristä muistaa, vaikka ei noi synttärit nyt enää tässä iässä ole mikään erikoisjuttu – vanhenematta olis nyt paras! :-)