404504_10151398192464719_285632612_n_zps79605487.jpg

 

Osallistuin EU-siviilisuojelumekanismin 7-päiväiselle MBC-kurssille (Mechanism Introduction Course) helmikuussa. Kurssi järjestettiin etelä-Ruotsissa Revingessa pelastusopistolla ja sen osanottajat tulivat 21 eri EU-maasta, yksi kustakin maasta, kolme naista ja parikymmentä miestä. Koiranohjaajia oli minun lisäksi yksi, muut oli pelastajia, poliiseja, sairaanhoitajia ja lääkäri. Kouluttajat tulivat Iso-Britanniasta ja Sloveniasta sekä Ruotsista. 

Kurssilla käytiin läpi erilaisia tilanteita mitä EU-mekanismin aktivoituessa ja modulien tai asiantuntijoitten lähtiessä matkaan tapahtuu ja voi tulla vastaan. Paljon perusjuttuja, paljon mielenkiintoisia ja tärkeitä uusia asioita. 

Erittäin suuri kurssin anti oli yhteydet erimaalaisiin alan ihmisiin ja kokemusten jakaminen ja antoisat keskustelut. Ryhmissä tehtiin paljon töitä ja hienoa oli, että jokainen kurssilainen kuului kahteen eri ryhmään: pöytäseurueryhmässä käytiin keskusteluja teoriatuntien aikana ja käytännön harjoitukset tehtiin eri ryhmissä. Näin tuli tutustuttua mahdollisimmat hyvin mahdollisimman moneen eri ihmiseen ja tehtyä yhteistyötä erilaisista kulttuureista ja tehtävistä tulevien henkilöitten kanssa. Erittäin antoisaa! 

Oli myös rankka viikko sikäli, että piti keskittyä aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan asti kuuntelemaan, ymmärtämään ja tuottamaan vierasta kieltä. Mitään ei halunnut missata - eikä voinut, sillä kaikki tulevat päätökset perustuivat saatuihin tietoihin. 

Tapahtumaskenaario, jota elimme ns. reaaliajassa koko viikon ajan, alkoi sunnuntaina. Etelä-Ruotsiin oli iskenyt hirmumyrsky ja alue kärsi tulvista, sähkökatkosta ja useita rakennuksia oli romahtanut tai romahtamaisillaan. Saimme nähdä aiheesta tehtyjä uutisia useamman kerran päivässä viikon mittaan. Kun kerran satuimme sopivasti olemaan paikalla, piti meidän kertoa paikallisille pelastusviranomaisille, millaista modulia edustamme, millaista apua me täsmällisesti voimme toimittaa ja millä aikataululla, sekä mitä tarpeita meillä on kohdemaassa voidaksemme toimia siellä täydellä teholla.

Kävimme tapaamassa paikallista palopäällikköä, tapasimme pormestarin ja terveysviranomaisen ja OSOCCin (on-site operations coordination centre) johtajan, ajoimme (Minä ajoin! Ajattelin, että se olisi jännittävä kokemus ryhmäni miehille!) katsomaan kolmea eri paikkaa, jonne voisimme perustaa seitsemän eri maan pelastusjoukkueitten yhteisen leirin (Base of Operations, BoO) ja laadimme leiriin Safety & Security -ohjeen sekä suunnittelimme leirin lay-outin valitsemaamme kohteeseen. 

Kävimme myös tapaamassa kemikaalitehtaan palopäällikköä. Tehdas oli skenaariossa vaurioitunut pahoin. Palopäällikkö miehineen oli tehnyt töitä 48 h putkeen ja alkoi olla hyvin väsynyt ja epätoivoinen ja tarvitsi kipeästi apuvoimia. Jokaisen tapaamisen jälkeen peli puhallettiin poikki ja saimme välittömän palautteen siitä, miten tapaaminen oli mennyt, miltä kommunikaatio tuntui puolin ja toisin ja mitä voisi tehdä vieläkin paremmin, oliko luvattu liikoja, kysytty oikeita asioita oikeilta henkilöiltä jne. Oli hienoa nähdä, miten suorituksemme paranivat merkittävästi loppua kohti.

Lopuksi laadimme saapuvalle joukkueellemme Plan of Actionin eli toimintaohjeen, joka sisälsi kaiken tarpeellisen toimintakohteista turvallisuusohjeisiin. Tämän esitimme ryhmänä kurssin toiseksi viimeisenä päivänä toisille ryhmille - saimme nähdä ja kuulla kolme hyvin erilaista esitystä, joissa kaikissa oli varmasti opittavaa toisilta.

Jälkeenpäin kaikki tehty tuntuu valtavalta urakalta, mutta kun sitä tehtiin joka päivä teoriatuntien väleissä ja lisäksi parina iltana, niin hyvin se sinne mahtui ja jokainen tehtävä oli aina looginen jatko seuraavalle. Viikon päätteeksi oli kyllä aikamoinen pään tyhjentäminen tarpeen, kun oli koko viikon elänyt etenevää skenaariota ja yrittänyt omaksua siihen liittyviä asioita. Ensimmäinen yö kotona meni ihan sekavissa unissa ja tunnelmissa. Mutta sitten seuraavana yönä nukuin kuin tukki ja heräsin vasta puoli yhdeltätoista puhelimen soidessa.

Kurssilla tapasin aivan mahtavia ihmisiä, mielettömän lämminhenkinen ja avoin porukka.
 

I spent 7 days on an EU course in Fire & Emergency College in Revinge, Sweden. It was MBC, Modules Basic Course. Participants came from 21 European Union countries, one from each country. We were only 3 women and the rest were men. Two dog handlers, a doctor, some nurses and the rest were firemen I think. 

Lovely collection of skillful people. Super personalities. What a great week full of information, practicing, new friendships etc. Having different countries and different cultures is such a richness. 

Below you can see some photos from the course. First pictures are from the Revinge Fire & Emergency College training site.

Alla kuvia kävelykierrokselta Revingen pelastusopiston harjoitusalueelta, jonka nimeksi oli annettu Ingensta, koska ei missään kaupungissa voi sattua niin paljon tulipaloja ja onnettomuuksia päivittäin:

223520_10151395772464719_1357187276_n_zps444b9437.jpg

543470_10151395772214719_1042299916_n_zps22e4bbfd.jpg
Harjoitusalue vesipelastukseen.
Water rescue training site.
 

537034_10151395772349719_848523759_n_zps7005c676.jpg
Eläinpelastuksen harjoitusvälineitä.
Animal rescue training... animals :-D

528588_10151395772289719_163045529_n_zpsab19dec9.jpg

526567_10151395772164719_1948655114_n_zps63a9aa58.jpg
Harjoituslaiva, jossa on myös yökerho, ravintola ja hyttejä.
It is a ship! With a nightclub, restaurant and lots of cabins.

560214_10151395772179719_1184755661_n_zps0aebbcd2.jpg

 
525756_10151404580049719_1908843121_n_zps7647dac4.jpg

Oppituntien antia: ylösalaisin käännetty tuoli on katastrofi, ja langat ovat siihen kytkeytyvät kohteet, jotka tulevat apuun. Eriväriset langat merkitsevät erilaisia auttajia, esim. keltaiset ovat EU-moduleita ja asiantuntijoita.
Example of how many different attachments there are in a disaster. Each piece of string presents one organisation or group that is engaged - the color of the string presents the type of organisation/group.

13153_10151404580174719_461386699_n_zps3c98072b.jpg

Etualalla vankan ja hyvän ryhmätyömme näyte. Ensimmäinen tehtävä kullekin pöytäryhmälle oli suunnitella ja toteuttaa rakennus A4-paperiarkeista vaihtelevasti käytössä ollein työvälinein. Rakennukset arvosteltiin niiden kantavuuden/kestävyyden, käyttötarkoituksen ja rahallisen arvon perusteella. Yksi rakennus romahti saman tien kestävyyttä testattaessa, mutta meidän rakennelmamme säilyi ainoana pystyssä viimeiseen päivään asti. Se sai muutenkin eniten pisteitä, erityisesti koska se oli ilmainen - niin hyvä että se oli priceless - mutta sillä saattoi lyödä rahoiksi eli ottaa pääsymaksua sen katselemisesta. ;-)
In the front you can see our building made of paper sheets. It was the ice-breaker task. The buildings were judged with three criteria: stability, planned use, and how much it was worth in money. Our building was the last one standing in the end of the week so it was stable, and it was priceless - so good it was impossible to put a price on it - but you could still make money by charging a fee to let people see it. Winner material ;-)

 

164484_10151404580329719_510525288_n_zps297ed89d.jpg
Jokainen päivä aloitettiin esittämällä ryhmässä yksi kysmys ja yksi väittämä edellisestä päivästä.
Each day was started with a group task of coming up with one question and one assumption of the previous day.

521496_10151404580424719_952636811_n_zps59958e4e.jpg
Neljäntenä päivänä yleisin kysymyksen aihe oli, miksei luokkahuoneessa ollut tarjolla aamukahvia heti aamusta vaan vasta kymmeneltä, ja miksei koskaan saada jälkkäriä. Seuraavana aamuna luokkaan tuli tarjottimellinen valtavia laskiaispullia ja kahvit oli tarjolla heti aamusta. Palaute kannattaa!
On the 4th day the most common questions were why the morning coffee only arrives at ten and not at eight, and why there is never any dessert. The next morning we got huge cream-filled Shrove Tuesday krapfen-buns (although it was Thursday) and the morning coffee was early every morning since. :-)
 

529433_10151398192479719_239462322_n_zpsadfe8a2c.jpg
Tilanne elää.
The situation changed all the time.

560054_10151399957639719_1016353641_n_zpse8f66916.jpg
Tässä katsastetaan leiripaikkaa. Ulkona puhalsi kylmä Siperian tuuli, vähän huolestutti miten etelän poijjaat mahtaa pärjätä. Islannin mies kulki koko viikon ylväänä lämpimässä villapaidassaan vailla huolen häivää.
Field trip to check out the sites for Base of Operations. I was a little worried how the southern boys would cope in the cold though. The nice man from Iceland had such a warm-looking wool sweater on him I really envied it.

555774_10151399957909719_1884741853_n_zps7a67ddcb.jpg
Ja tähän me se leiri täräytetään.
We chose this place.

149468_10151399957644719_264634637_n_zps3f328879.jpg
Team Bravo

72661_10151399957899719_1713594506_n_zps417472a4.jpg
Leirin layout.
The camp layout.
 

487712_10151399957624719_355152789_n_zpsb1a1141c.jpg

5983_10151404580244719_686331383_n_zps4438259c.jpg
Kurssin aikaan sattui olemaan ystävänpäivä. Rättipuhkipoikkiväsynyt palopäällikkö kysyi tapaamisemme päätteeksi, joko olen saanut ystävänpäivähalauksen ja hoiti homman kotiin. Myös sydämellinen suklaapalvelu toimi. :-)
It was Valentine's Day during the course. Excellent job from the organizers to make sure the girls got hugs and heart-shaped chocolate. :-)

 
65945_10151404580499719_1856636050_n_zps52eec4fc.jpg
 
66960_10151404580584719_1822545078_n_zps8850cea2.jpg